Työelämälähtöisyys tarkoitta kohtauttamista. Työelämästä kumpuaa erilaisia kehitysideoita, joita ei välttämättä tulisi huomioitua, mikäli vastavuoroista keskustelua ei käytäisi aktiivisesti.
Tag: työelämä
Talent Boostilla kohti kohtaantoa – Koulutusperäinen maahanmuutto ja uudet palvelumallit kuntien tukena
Avoimia työpaikkoja on, mutta tekijöitä ei löydy. Suomen väestö ikääntyy ja syntyvyys laskee samaa tahtia. Väestön ikääntymisen pysäyttäminen on vaikeaa ja kohtaanto-ongelmat tulevat vain lisääntymään. Väestönkehitykseen voidaan kuitenkin vaikuttaa maahanmuuttoa edistämällä. Talent Boost on OKM:n koordinoima poikkihallinnollinen maahanmuuton toimenpideohjelma.
SantaParkin ja Lapin AMKin yhteistyöllä maailmanluokan opiskelu- ja matkailuelämyksiä
Ammattikorkeakoulun ja SantaParkin strateginen yhteistyö on tarjonnut lukuisille matkailualan opiskelijoille elämyksellisen ja autenttisen oppimisympäristön. Kumppanuus on molemminpuolista toimintaa, jossa käydään säännöllistä vuoropuhelua myös uusista yhteistyömahdollisuuksista.
Rovaniemen tradenomikoulutus kehittyy työelämäyhteistyössä
Yhteistyö työelämäkumppanien kanssa on tradenomikoulutuksessa tuttua, mutta erityisesti viime vuoden aikana on päämäärätietoisesti kehitetty ja syvennetty yhteistyötä työelämän kanssa niin hankkeiden kuin opintojaksojenkin puitteissa.
Pohjoinen oppii ja osaa
Jatkuva oppiminen tarkoittaa koko elämänkaaren aikana tapahtuvaa osaamisen kehittymistä ja kehittämistä. Tässä Lumen-lehden numerossa kuvataan ja pohditaan jatkuvaa oppimista sekä sen mahdollistumista työuran eri vaiheissa ja konteksteissa. Tervetuloa lukijaksi!
In English
Mitä opit tänään?
Jos pyytäisin joka päivä töiden ohessa työkavereita kertomaan minulle jotain sellaista omasta työstään, mitä en ole aiemmin kuullut, niin kuinka paljon uutta tietoa minulla olisi viikon, kuukauden tai vuoden päästä?
Vahvuutta urasuunnitteluun korkea-asteella – suosituksista opintojakson suunnitteluun
Uraohjauksella on tärkeä rooli korkeakoulutuksessa. Uraohjauksen kehittämishankkeissa on korostettu ohjauksen tulevaisuusorientaatiota, osaamis- ja vahvuusperustaisuutta sekä osaamisen työelämävastaavuutta. Opiskelijat kaipaavat ohjausta erityisesti työelämäsiirtymisissä ja omien vahvuuksiensa tunnistamisessa ja hyödyntämisessä. He toivovat käytännönläheistä työelämätietoa ja henkilökohtaista ohjausta.
Vahvuusajattelu verkostojohtamisen osaamisen kehittämisessä
Vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen edistävät paitsi esimiehen omaa, myös organisaatioiden ja työyhteisöjen kestävää menestystä ja työhyvinvointia. Verkostojohtamisessa korostuu rehellisyys tärkeänä vahvuutena luottamuksen rakentamisessa eri tahojen kesken ja välille.
Able hands needed to support growth
Finland has good opportunities to respond to changes in tourism: we have worked hard to promote sustainable travel and digitalisation in the sector, and Finland also attracts international travellers as a destination offering unique nature and culture experiences.
Suomeksi
Psykologinen turvallisuus organisaatioturvallisuuden kivijalka
Psykologisesti turvalliset organisaatiot ovat vähemmistössä, vaikka sen yhteys tiimien ja organisaation menestykseen tunnetaan. Erityisesti kriisiaikoina psykologista turvallisuutta tarvitaan, jotta työyhteisö kykenee yhdessä selviytymään vaikeista ajoista. Ilman psykologisesti turvallista kulttuuria emme uskalla kertoa huolistamme.
Turvallinen etätyö
Kotona voi ylirasittua, kun töitä tehdään ”vahingossa” työajan ulkopuolella työ- ja vapaa-aikojen rajojen hämärtyessä: ”Pikaisesti vain vastaan tähän. Ja tähän. Ja vielä tämän hoidan alta pois tässä samalla kun vahdin kattilaa.” Epävarmuus riittävästä tehokkuudesta voi teettää ylen määrin töitä.
Yhteiskunnallinen yrittäjyys osana turvallisuutta
Yhteiskunnallisessa yrityksessä tavoitteena on yhteisen hyvän tuottaminen. Kyse ei kuitenkaan ole hyväntekeväisyydestä, vaan liiketaloudesta, yrittäjyydestä ja työllistymisestä. Tulevaisuuden työelämässä arvopohjaisilla yhteiskunnallisilla yrityksillä voi olla tärkeä rooli yhteiskunnallisen turvallisuudentunteen edistämisessä.
(Työ)yhteisöllisyyttä koronan aikaan
Pakotetut kohtaamiset eivät rakenna yhteisöä. Jos vain suoritamme kokouksesta toiseen, työyhteisöillemme käy pian samoin kuin filosofi Martha Nussbaumin huolessa tehokkuuteen panostavasta koulutuksesta, joka unohtaa humanistiset aineet ja luovuuden: meistä tulee tehokkaita koneenosia, joilta katoaa sielu – ja yhteinen nauru.
In English
Yhteisöllinen asiantuntijayhteisö uuden edessä
Korona-ajan verkkopalavereissa ei ole aikaa virittäytymiseen, esittäytymisiin ja jutusteluun. Yhteisiin verkkotapaamiseen varattu aika on tarkoin rajattu ja kohtaamisissa on asiapitoinen sävy. Sopiikin kysyä, että mistä saa virtaa ja energiaa tähän ”uuteen normaaliin” etätyö-moodiin ja kuinka siinä voi yleensä toimia yhteisöllisesti?
Yhteisöllisyyden rakennusmateriaalit: sosiaaliset taidot, tunneäly ja itsetuntemus
Yhteisöllisyyden talon seinät rakentuvat tunneälystä. Ilman tunneosaamista on vaikea kokea yhteisöllisyyttä positiivisena voimavarana. Kun rakennusmateriaalit ovat kunnossa, niin talossa kuin työyhteisön jäsenenä on hyvä elää.
Yhteisöllisyydestä ammattikorkeakoulussa
Mikäli Lapin AMKissa halutaan edistää yhteisöllisyyttä avoimesti ja kestävästi, on pyrittävä edistämään ihmisten kykyä tunnistaa yhteistoimintatilanteet ja oma asemansa ja roolinsa yhteistoimijana. Ehkä kaikkein tärkeintä olisi määritellä yhteisöllisyys ja sen merkitys muutoinkin kuin kuvailemalla, miten sitä pyritään edistämään ja toteuttamaan.
Yhteishenkeä etäyhteisössä
Yhteisöllisyys vaatii luottamista ja luottamus kasvaa toistemme tuntemisesta. Tiimiytymistä ja toisen ihmisen huomioimista voi silti harjoitella verkossakin. Yhteisöön kuulumisen kokemus on yksi avain onnistumiseen ja jatkuvaan positiivisen kehittämisen kehään.
Sosiaalitaloudesta yhteiskunnallisesti kestävää kehitystä – työpajatuloksia
Osatyökykyinen on henkilö, jolla on syystä tai toisesta käytössään vain osa työkyvystään. SYKE-hankeen työpajoissa haettiin osatyökykyisen mahdollisuuksia työllistyä Kemijärven, Rovaniemen, Tornion ja Kemin alueella.