Korkeakouluopiskelulla on iso merkitys maahanmuuttajien kotoutumiselle, työllistymiselle ja uralla etenemiselle: kouluttautuminen edesauttaa kiinnittymään yhteiskuntaan ja Lapin alueelle, ammattitaito ja asema työmarkkinoilla paranevat sekä verkostot ja työelämäyhteydet laajenevat. Maahanmuuttajan osaaminen voidaan tunnistaa ja ohjata häntä sopivaan koulutukseen.
Polut-hankkeessa on mallinnettu ja kokeiltu erilaisia tapoja tarjota luontokokemuksia maahanmuuttajille. Lisäksi on tutkittu, millä menetelmillä heitä voidaan auttaa löytämään luonnon tarjoamat hyvinvointi- ja osallisuusvaikutukset sekä ansaintamahdollisuudet.
RAITO-hankkeessa on kehitetty ja tuotettu henkilökohtaistettuja uraohjaus- ja neuvontapalveluita työttömille korkeakoulutetuille. Lisäksi hankkeessa on kehitetty korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä korkeakoulutettujen työllistymiseksi Lapin alueelle.
Matkailualan koulutusta on alati kehitettävä vastaamaan sekä elinkeinon että opiskelijoiden tarpeita. Lapin AMKin joukkue ”Northern Stars” kehitti EMCup-kilpailutehtävässään uudenlaisen kansainvälisen opiskelualustan, joka yhdistää työelämässä tehtävät projektit ja virtuaalisesti toteutettavat opintojaksot.
Nyt puhutaan jo kasvua rajoittavasta työvoimapulasta niin kaivosteollisuudessa, teollisuudessa kuin matkailussakin. Alueille tulisi antaa entistä enemmän päätösvaltaa ja reagointivalmiutta esimerkiksi nopeassa koulutusten suuntaamisessa.
In English
Nykyisessä suositteluperusteisessa taloudessa maine on tärkeää työmarkkinoilla. Kukaan ei voi täysin hallita mainettaan, mutta jokainen voi vaikuttaa siihen rakentamalla henkilöbrändiään suunnitelmallisesti.
Toimivassa työyhteisössä suuretkaan muutokset eivät pääse nakertamaan kehittämistyötä, vaan päinvastoin työyhteisö puhaltaa yhteen hiileen muutosprosessin aikana ja pyrkii ottamaan toiminnallaan kaiken hyödyn irti muutoksesta.
Osana YAMK-opinnäytetyötäni selvitin Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijapalveluiden henkilökunnan näkemyksiä onnistuneesta muutoksen johtamisesta, kun palvelua organisoidaan uudelleen ja ollaan siirtymässä uuden tietojärjestelmän käyttäjiksi.
Lumen verkkolehden numeron 2/2018 teemana on tulevaisuuden työmarkkinoiden ja elinkeinoelämän osaamistarpeet. Tervetuloa lukijaksi.
In English
Lapin talous nojaa metsään, teräkseen, matkailuun, kauppaan ja kaivannaistoimintaan. Osaamistarpeet muuttuvat mm. uusien tuotteiden ja palveluiden, kansainvälistymisen ja digitalisaation johdosta. Muutokset koskettavat sekä työntekijöitä että yrityksiä ja yrittäjiä.
In English
Onko digitalisaatio haja-asutusalueiden ja pienten kuntien palvelujen turvaaja vai niiden tuhoaja? Tulevaisuuden sosiaalialan työkentille on visioitu kokonaan uudenlaisia ammatteja kuten sovellussuunnittelija-pedagogi, sosiaalialan ohjelmoija, sosiaalipalvelurobonaattori tai verkkopalvelujen integroija.
Millaiseen maailmaan ja millaiseen tarpeeseen me koulutamme tulevia työntekijöitä ja asiantuntijoita? Ennakointi ja tulevaisuuden osaamistarpeiden näkyville saaminen on haastavaa, mutta ei mahdotonta.
Regardless current world politics and fragmentation, intercultural skills are as important as ever. Internationalization has become a strategy line almost in all university strategies and policies. However, it is still a long road ahead to improve and increase intercultural fluency and make it as an integral part of ecosystem of all universities.
Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Työllistääkö lappilainen elinkeinoelämä jatkossa tekoälypersonalisoijia, peukutusmanagereita ja alustatilintarkastajia? Tämän selvittämiseksi kutsumme kaikki sidosryhmämme yhteisiin “ennakointitalkoisiin” elinvoimaisen Lapin edelleen kehittämiseksi.
EKKU-hankkeen aikana on kartoitettu yritysten ja organisaatioiden osaamista ja tulevaisuuden osaamistarpeita sekä henkilöstön koulutus- ja rekrytointitarpeita. Kartoituksen pohjalta päästään pohtimaan keinoja osaamisen kehittämiselle ja liiketoiminnan menestymiselle.
Muutostilanteet vaikuttavat työntekijöihin eri tavoin, eikä muutostilanteen vaikutuksia voi tarkastella yleisenä, yhtenä kokonaisuutena. Toisaalta työssä sitoutuminen on työyhteisön luomaa ja työyhteisön yhteistä kokemusta, kollektiivista sitoutumista.
Green Care -osaamisen kehittäminen valtakunnallisesti yhtenäisellä koulutuksella on lähtenyt alan kasvusta ja elinkeinojen rakennemuutoksesta. Yhteinen ja yhtenäinen tieto- ja osaamisperusta varmistaa laatua, vakiinnuttaa alaa ja tuottaa sille osaavia yrittäjiä, työntekijöitä, kouluttajia ja kehittäjiä.
Kesäkuussa 2018 neljä ammattikorkeakoulua selvitti sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneiden sijoittumista työmarkkinoille, heidän arvioitaan sosiaalialalla tarvittavien kvalifikaatioiden tärkeydestä sekä työllistymisvisioistaan 2010-luvun soten aikakaudella.
Sosiaalialaa toimialana määrittävä lainsäädäntö ja ihmisarvon kunnioittamisen eettinen vaatimus määrittävät myös sosiaalialan TKI-toiminnan puitteita. Reunaehdot ja kvalifikaatiovaatimukset koskevat kaikkia ammattikorkeakouluja, jotka järjestävät sosionomi (AMK & ylempi AMK) -tutkintoihin johtavaa koulutusta myös siten, että opiskelijat voivat olla mukana TKI-toiminnassa.
Alumnitoiminnasta saa uutta tietoa alansa kehityksestä sekä uusia ajatuksia ja ideoita omaan työhön tai yrityksen käyttöön. Nuoret, innovatiiviset opiskelijat tarjoavat yrityksille uudenlaisia ja tuoreita näkökulmia. Opiskelijalle alumnit tuovat tuulahduksia suoraan työelämästä.
YAMK-tutkintoihin kuuluvat opinnäytetyöt ovat tutkimuksellista kehittämistoimintaa. Ne tukevat aluekehitystä sekä muun muassa kohdeorganisaatioiden työn tekemisen käytäntöjä, työn tehokkuutta, yhteistyötä sekä asiakaspalvelua.