Liiketalouden opiskelijoiden aktiivinen toimijuus on merkityksellinen ammatillisen asiantuntijuuden kehittymisessä ja oman urapolun suunnittelussa opintojen aikana. Työuransa alussa olevat opiskelijat hakevat paikkaansa työkentällä eivätkä aina osaa nähdä omaa urapolkuaan opintojen alkuvaiheessa, ja osalla tulevaisuuden työura oli avoinna vielä opintojen loppuvaiheessakin.
Ekologisen ja taloudellisen ulottuvuuden rinnalla on tärkeää tarkastella myös eri yhteisöjen yhteistoimintaa ja pyrkiä hyödyntämään inhimillisiä resursseja ja voimavaroja kestävällä tavalla. Miten työntekijöiden osaaminen, kokemus ja myös ajankäyttö saadaan resurssiviisaaseen käyttöön?
Kuvataiteen alumneja kutsuttiin kertomaan kuvataiteilijan työstään alan uusille opiskelijoille. Vierailussa välittyi hiljaista työelämätietoa kuvataiteen tämän hetkisestä tilanteesta neljän taiteilijavieraan omakohtaisen kertomuksen myötä. Yli vaaran vuosien -hanke kehittää kuvataiteilijan uuden työn koulutusmallia.
Nopea ja osittain pakon sanelema siirtymä etätyöhön haastaa organisaatioiden IT-valmiudet ja tuen. Etätyön mahdollistamistaminen on digitalisaation konkreettinen ilmentymä. Sen onnistuminen edellyttää yhteistyötä ja jaettua ymmärrystä muutoksen tavoitteista. Lisäksi käytännön ongelmat täytyy tapauskohtaisesti tunnistaa, tunnustaa ja ratkaista.
Sallan voimavarana on ainutlaatuinen, puhdas ja monipuolinen luonnonympäristö, jonka tarjoamat kokemukset edistävät asukkaiden hyvinvointia monipuolisesti. Sallan kylistä voimaa ja Luontoa toimintaan -hankkeissa on luotu Sallan kyliin hajautettua luontolähtöistä toimintamallia.
The future is about more innovative partnerships to help our students to advance and succeed in the future worklife. Isolation of single universities in a world of complex learning systems will seriously limit potential and talents of students.
Matkailun merkitys Pyhä-Luoston alueella on huomattava. Majoituksen, ravitsemisen, sekä huvi- ja virkistyspalveluiden toimialoilla tulo muodostuu lähes kokonaan matkailusta. Toki myös paikalliskysyntää on jonkin verran.
Usein organisaatiot pyrkivät suitsimaan kompleksisuutta lisäämällä hierarkiaa ja kontrolloivaa johtajuutta. Sallivatko maamme hyvinvointiorganisaatioiden johtamisjärjestelmät aidon tiimityöskentelyn? Miten organisaatioiden kannattaisi toimia selviytyäkseen ja menestyäkseen tämän päivän kompleksisessa maailmassa?
In English
Digitalisaation avulla sosiaali- ja terveyspalveluja voidaan tuottaa uusilla tavoilla ja aiempaa tehokkaammin. Digitalisaation integroiminen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu- ja hoitoprosesseihin vaatii hoitohenkilökunnalta uudenlaista ajattelua ja osaamista.
Kotihoidossa työskentelevät ammattilaiset tarvitsevat tukea uusien teknologisten ratkaisujen ja tietojärjestelmien hallintaan. Henkilöstön teknologiaosaaminen kuitenkin kehittyy ajan kanssa täydennyskoulutuksen ja uuden sukupolven myötä.
Juuri nyt vaikuttaa siltä, että työllisyyspalvelujen käytännön toteuttamisessa on mahdollisesti liikaa luotettu asiakkaan itseohjautuvuuteen sekä mahdollisuuksiin, halukkuuteen hyödyntää tietoteknisiä sovelluksia. Työnhakijat edustavat hyvin monenlaisia ihmisiä, joten tarvitaan myös monenlaisia palveluja työnhakuprosessien tehostamiseksi.
NIH-ilmiö voi vallita, vaikka sitä ei havaita tai haluta havaita. Ilmiöltä ei kannattane sulkea silmiään. Osaamisen hyödyntämättä jättäminen voi aiheuttaa taloudellisia menetyksiä, heikentää organisaation kilpailukykyä ja johtaa resurssien tuhlaamiseen. Se voi syödä myös työmotivaatiota ja heikentää työhyvinvointia.
Esimiehen keskeinen tehtävä on luoda työympäristö, joka parantaa työilmapiiriä, lisää motivaatiota ja edistää työhyvinvointa. OVET-hankkeen aikana on case-yrityksissä pyritty edistämään osallistamista ja sen kautta työhyvinvointia ja tuottavuutta.
Samalla kun Lapin matkailuala kärsii työvoimapulasta, on moni osaava ja työhaluinen maahanmuuttaja ilman työtä. Lapland of opportunity –hankkeessa on tavoitteena tuoda maahanmuuttajien osaaminen ja ammattitaito yhdeksi ratkaisuksi alan työvoimapulaan.
Pienilläkin askelilla voidaan tukea työelämän vaatimien taitojen omaksumista ja yhteisöllisyyden kehittämistä opiskelijoiden kanssa.
Lapin AMKin ylempien ammattikorkeakoulututkintojen koulutuksia kuvaa parhaiten ilmaisu “Älykäs arktinen etäisyyksien haltija”. Tämä visio sopinee myös uuden YAMK-tutkintokoulutusmallin motoksi. Toisaalta Lapin sovellus Master Schoolista tuottaa osaamista, joka täyttää erinomaisesti Eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä määritellyt osaamistasokuvaukset.
Korkeakouluopiskelulla on iso merkitys maahanmuuttajien kotoutumiselle, työllistymiselle ja uralla etenemiselle: kouluttautuminen edesauttaa kiinnittymään yhteiskuntaan ja Lapin alueelle, ammattitaito ja asema työmarkkinoilla paranevat sekä verkostot ja työelämäyhteydet laajenevat. Maahanmuuttajan osaaminen voidaan tunnistaa ja ohjata häntä sopivaan koulutukseen.
Polut-hankkeessa on mallinnettu ja kokeiltu erilaisia tapoja tarjota luontokokemuksia maahanmuuttajille. Lisäksi on tutkittu, millä menetelmillä heitä voidaan auttaa löytämään luonnon tarjoamat hyvinvointi- ja osallisuusvaikutukset sekä ansaintamahdollisuudet.
RAITO-hankkeessa on kehitetty ja tuotettu henkilökohtaistettuja uraohjaus- ja neuvontapalveluita työttömille korkeakoulutetuille. Lisäksi hankkeessa on kehitetty korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä korkeakoulutettujen työllistymiseksi Lapin alueelle.
Matkailualan koulutusta on alati kehitettävä vastaamaan sekä elinkeinon että opiskelijoiden tarpeita. Lapin AMKin joukkue ”Northern Stars” kehitti EMCup-kilpailutehtävässään uudenlaisen kansainvälisen opiskelualustan, joka yhdistää työelämässä tehtävät projektit ja virtuaalisesti toteutettavat opintojaksot.