Rehuanalyysit auttavat optimoimaan ruokinnan eri eläinryhmille sopiviksi ja samalla niistä saadaan tärkeää tietoa nurmentuotannon kehittämisen tueksi.
NIR-analyysimittarit tarjoavat tilallisille nopean ja kustannustehokkaan tavan seurata rehujen ravintoarvoja tilatasolla. Vertaistekno-hankkeessa päästiin kokeilemaan NIR-mittareita viljelijöiden omissa työympäristöissä keväällä 2025.
Vanhastaan poronhoito on nojannut vahvasti luontoon ja luottanut sen tarjoavan ravintoa porokarjalleen. Ravinnon riittävyys ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Energiansaanti on turvattava, mutta liian korkea väkirehupitoisuus ruokinnassa aiheuttaa porojen terveydelle monia haittoja. Porotilojen sopeutuminen ilmastonmuutokseen – Ratkaisuja ruokintaongelmiin -hankkeessa porojen ravinnonhyödyntämiskykyä tullaan seuraamaan märehtimisantureiden avulla.
Digitalisoitunut yhteiskuntamme ja digitaaliset työkalut voivat antaa nykyajan taiteilijan ilmaisulle uusia lähtökohtia tai mahdollisuuksia näkyä taiteen tekijänä. Digitaalisella maailmalla on kuitenkin omat materiaaliset ominaisuutensa, jotka vaikuttavat digitaalisten elämysten tuottamiseen ja kokemiseen. Digitaaliseen mediaan tuotettujen sisältöjen kuvataan usein olevan virtuaalisia ja aineettomia tuotoksia. Muiden aistien mukaan tuominen voi kuitenkin antaa digitaalisen sisällön kokemukselle syvyyttä.
Uudistava eli regeneratiivinen kehitys on kestävää kehitystä laajempi käsite ja kokonaisvaltaisempi lähestymistapa. Se voidaan käsittää kestävyyden seuraavaksi vaiheeksi, joka ei ole ainoastaan ihmiskeskeistä vahingon rajoittamista ja välttämistä tai nykytilanteen säilyttämistä. Uudistavassa taloudessa talous, ihmiset ja luonto ovat toisiinsa kietoutuneita ja talous tukee koko yhteiskunnan hyvinvointia pitkällä aikavälillä. Uudistavan talouden keskiössä on systeemiajattelu, mikä erottaa sen korjaavasta taloudesta.
Ennakoinnista puhutaan paljon. Voiko sen avulla todella varautua tulevaan?
Ennakointi on tulevaisuutta koskevaa työtä, joka tuottaa ymmärrystä vaihtoehtoisista tulevaisuuksista päätöksenteon tarpeisiin. Monimutkaisessa toimintaympäristössä ennakoinnin merkitys on kasvanut. Strategisen suunnittelun yhteydessä on yleistä, että tulevaisuuden mahdollisuuksia tarkastellaan liian kapeasti.
Matkailuyritysten riskienhallintaa kehitetään Matrix 2 -hankkeessa.
Lapin ammattikorkeakoulun ja Peräpohjolan Opiston yhteisessä ReStart-hankkeessa parannetaan vähähiilisyyttä ja energiatehokkuutta kulttuurihistoriallisessa kiinteistössä. Miten kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen 1900-luvun alussa rakennettuun hirsirakenteiseen Niilontaloon sopii sisä- ja ulkoilmapaineen tasauksella rakennusvaipan yli säätyvä, koneellinen lämmön talteen ottava ilmanvaihto?
Ilmastonmuutoksen kiihtyessä ja energiakriisien heijastuessa arkeemme, on entistä tärkeämpää tarkastella, miten energiaa käytetään – ja ennen kaikkea, miten sitä hukataan. Yksi suurimmista, mutta usein alihyödynnetyistä mahdollisuuksista piilee hukkalämmössä. Siinä, missä perinteisesti hukkalämpö on nähty energian käytön väistämättömänä sivutuotteena, nyt se nousee keskiöön, kun rakennamme resurssiviisaampaa huomista.
Modernit valmistusmenetelmät ja fossiilivapaat materiaalit ovat keskeisiä tulevaisuuden teollisuuden kehittämisessä. Teknologisten innovaatioiden ja kestävän kehityksen periaatteiden yhdistäminen mahdollistaa tehokkaamman, joustavamman ja ympäristöystävällisemmän tuotannon.
Tällä hetkellä Lapin AMKissa on käynnissä noin 140 hanketta, joista noin puolet liittyy jollain tavalla kiertotalouteen.
Hallitusohjelman tavoitteena on nostaa kotimaisen kalan kulutusta. Valtaosa sivusaaliista ja perkuujätteestä jää Lapissa hyödyntämättä. Lapin kaupallisen kalastuksen tuottama ihmisravinnoksi hyödynnettävissä oleva kalamäärä voitaisiin ainakin kaksinkertaistaa nykyisestä käytöstä. Lapin kalavarojen kestävä käyttö tärkeä osa Lapin ruokaturvaa ja alueen ruokaturvan resilienssiä.
Toimintaympäristöstä ja kohtaamistamme haasteista on tullut kompleksisia eli mutkikkaita. Mutkikkaiden haasteiden tunnusmerkki on, että niihin ei ole yhtä ainoaa oikeaa vastausta tai ratkaisua.
Johtajat ja tiimit voivat hyödyntää polariteetteja menestyäkseen epävakaassa ympäristössä ja edistääkseen kestävää kehitystä ja liiketoimintaa. Polariteettien kanssa työskennellessä suositaan ’sekä-että’ -ajattelua ’joko-tai’ -ajattelun sijaan.
Tässä kirjoituksessa perehdymme todellisten kehityskulkujen pohjalta syntyneeseen vastakkainasetteluun harvaan asuttujen alueiden ja kaupunkien verkkoyhteyksien toimivuuden ja kehityksen välillä.
Polarisaatiota voidaan purkaa, kun ilmiö on tunnistettu.
Parantamalla yhteyksiä ja edistämällä digitaalista tasa-arvoa voidaan luoda yhteiskunnallista resilienssiä ja varmistaa, että kaikki, riippumatta asuinpaikasta, voivat hyötyä uusista teknologisista ratkaisuista.
Käytössä olevilla resursseilla vaikuttaa olevan mahdotonta toteuttaa laajaa lainsäädännön tehtävää virkaeettisesti kestävällä tavalla ja jopa laittomuuksia joudutaan tietoisesti tekemään.
Hyvinvointivaltiossa eettisen polarisaation värähtely on viheliäinen ongelma.
Yhteiskuntamme perustuu ajatukseen oikeudenmukaisuudesta, tasa-arvosta ja ihmisarvon kunnioittamisesta. Yhdenvertaisuus lain edessä tarkoittaa sitä, että jokaisella yksilöllä on samat oikeudet ja velvollisuudet.
Tällä hetkellä yhdenvertaisuuden toteutumisessa näyttää selkeästi olevan haasteita esimerkiksi hyvinvointialueiden vastuualueilla olevien palveluiden toteutuksessa.
Koulutustaso ja työttömyys ovat eriytyneet varsin voimakkaasti sukupuolen mukaan sekä Lapissa että koko maassa. Koulutusmarkkinoilla miehet ovat suorittaneet naisia useammin keskiasteen tutkinnon ja naiset miehiä useammin korkea-asteen tutkinnon. Työmarkkinoilla suomalaistaustaisten naisten työttömyys on vähäisempää kuin miehillä, mutta ulkomaalaistaustaisilla miehillä vähäisempää kuin ulkomaalaistaustaisilla naisilla.
Noin puolet ammattikorkeakouluopiskelijoista käy töissä opintojen ohella. Valtioneuvoston selvityksen mukaan opiskelijoiden työssäkäyntimahdollisuus on huomioitu hyvin ammattikorkeakouluissa. Työn ja opintojen onnistunut yhdistäminen tarkoittaa, että opiskelija ei koe tilannettaan liian kuormittavaksi eivätkä opinnot viivästy työssäkäynnin takia.
Lastensuojelutyö on vaativaa ammatillista työtä. Työssä kohdattavat lasten, nuorten ja perheiden monimutkaiset tilanteet, työhön liittyvä aukkoinen tieto, arjen työn monet paradoksit sekä ihmiskuvallisen ymmärryksen moninaisuus luovat työhön vahvan kompleksisuuden kehyksen.
Tämä artikkeli toimii yhtenä sijaishuollon kehittämistyötä tukevana ymmärryksen välineenä.
EU:n kestävyysraportointistandardi CSRD asettaa selkeät reunaehdot suuryrityksille, mutta sen vaikutukset ulottuvat myös pienempiin yrityksiin ja niiden toimintaverkostoihin. Muutos on saanut aikaan sekä positiivisia että kriittisiä reaktioita, mikä tekee kestävyysraportoinnista potentiaalisen polarisaation aiheuttajan yrityskentässä. Jännitteet suurten ja pienten yritysten välillä syntyvät usein eroista niiden resursseissa ja näkökulmissa.
Polarisaation vaikutukset korostuvat erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien, kuten lasten, vanhusten ja työelämän ulkopuolella olevien arjessa. Riskinä on, että muutokset yhteiskunnassa heikentävät ennestään näiden kohderyhmien hyvinvointia ja arjen turvallisuutta.
Selvityksen perusteella Lapissa ymmärretään kuitenkin yhteisen työn merkitys, ja yhteistyöllä on pitkät perinteet.
Vastuullisen työnantajakuvan ja maineen ulottuvuudessa on tärkeää, että merkityksellinen kohdeyleisö tunnistaa meidät ja että saavutettu tietoisuus perustuu todenperäisiin käsityksiin ja aitoon, organisaation kannalta suotuisaan kuvaan vastuullisena korkeakouluna.
Millainen työnantajakuva ja maine Lapin AMKilla sitten on ja miten asiakkaat ja sidosryhmät näkevät Lapin AMKin vastuullisena toimijana?
Green guidance on ohjausteoria, joka tukee ohjattavaa tekemään koulutukseen, harjoitteluihin ja urasuunnitelmiin liittyviä päätöksiä ilmastonmuutoksen ilmiöt ja ympäristökysymykset huomioiden.
Tärkeintä on löytää ne ilmiöt, jotka koskettavat vastuullisuuteen liittyviä kysymyksiä ohjattavan uraan liittyen.
The unique economic structure of Lapland, characterized by its sparse population, needs targeted development efforts.
The objectives of the HEI4S3-RM project were: internal process and capability assessment, project participant and stakeholder activation and knowledge transfer as well as securing entrepreneurial aspect for future innovators with selected actions based on the project results.
Kestävän matkailun periaatteet eivät ole itsestäänselvyyksiä kaikille toimijoille. Matkailualan yritykset ja työntekijät tarvitsevat tukea ja tietoa, jotta he voivat soveltaa näitä periaatteita käytännön tasolla ja esimerkiksi kertoa kestävyystoimista syyllistymättä viherpesuun.
Onnistuneessa rekrytoinnissa paras hakija ei karsiudu pois esimerkiksi ennakkoluulojen tai tiedostamattomien olettamusten takia. Kerromme tässä artikkelissa, mitä on kielitietoinen rekrytointi ja miten sillä tuetaan työnantajan valmiuksia tunnistaa paremmin kansainvälistä osaamista ja rekrytoida parhaat osaajat tehtävään kielitaustasta riippumatta.
Yhä useampi haluaa kokea unohtumattomia ja vastuullisesti tuotettuja luontoon painottuvia korkealaatuisia elämyksiä Suomen Lapissa. Matkailun uusi luksus on osallistavaa, matkailijalle henkilökohtaisen täyttymyksen tuottavaa matkailua.
Tämä on luonut paineita osaamisen vahvistamiseen myös Lapissa. Kestävä, kokemuksellinen luksusmatkailu ponnistaa vastuullisen matkailun periaatteista.