Tehdäänkö hankkeessasi MOOCia? Niin tehdään myös Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoittamassa Kestävän matkailun osaamismerkit -hankkeessa. Haluankin esitellä meidän tapamme toteuttaa MOOC sellaisilla työkaluilla, joihin kokeilumme mukaan normiopettajan digitaidot riittävät.
Toivottavasti näistä muistiinpanoista on sinulle hyötyä myös Moodlen työtilaa opintojaksolle rakentaessasi ja innostut kokeilemaan, mihin kaikkeen työkalut taipuvat!
Tässä artikkelissa tarkastelemme Lapin ammattikorkeakoulun Rovaniemen kampuksen hoitotyön opiskelijoiden osallistumista digitaalisten palveluiden kehittämistyöhön Lapin hyvinvointialueen (Laphan) kotihoidon etäviriketoiminnan tuottamisessa.
Kehittämiseen osallistuminen on mahdollistanut opiskelijoille aivan uudenlaista innovatiivista toimintaa ja erityisesti etäohjaukseen liittyvien ammatillisten kompetenssien kehittämistä.
Hoitotyön monimuotokoulutuksessa verkko-opintoja on kehitetty ja toteutettu pitkään, mutta ensimmäistä opintojaksoa ei ole kuitenkaan ollut aiemmin mahdollista opiskella kokonaan verkossa.
Lähihoitajataustaiset opiskelijat ovat antaneet jonkin verran palautetta, että heidän osaamistaan voitaisiin tunnistaa peremmin ja tarjota opintojaksolle erilainen suoritustapa. Niimpä Kemin kampuksella tarjottiin vaihtoehtoinen suoritustapa verkko-opintoina.
Hyvällä itsensä johtamisella voi vaikuttaa työn tuloksellisuuteen, työhyvinvointiin, jaksamiseen ja tasapainoisempaan elämään.
Ammattikorkeakouluopinnoissakin tulisi esimerkiksi erilaisten pedagogisten ratkaisujen avulla vahvistaa nykyistä enemmän opiskelijoiden itsensä johtamisen taitoja. Samalla tuettaisiin ja kannustettaisiin tulevaisuuden asiantuntijoita elinikäiseen oppimiseen, työelämässä menestymiseen ja urakehitykseen.
Etätyössä ja -johtamisessa suurin haaste on luottamus. Luottamuksen lisäksi etäjohtamisen kulmakiviä ovat arvostus ja avoimuus. Esihenkilön on osattava toimia digitaalisen ympäristön ja vaihtelevien tilanteiden mukaan, eikä vanhanaikainen johtamisosaaminen siihen riitä.
Valmentavan johtamisen avulla jokaisen potentiaali tulee esiin ja uutta tietoa sekä osaamista pystytään kerryttämään.
Yk:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 on nyt puolessa välissä. Yritykset ovat lähteneet aktiivisesti viestimään vastuullisuudestaan, mutta vain harvat asettavat toiminnalle tavoitteita tai julkaisevat niiden tuloksia.
Kestävän kehityksen sisäiset muutostaidot (IDG) -viitekehys on avoin yhteiskehittämisprojekti, jossa kartoitetaan kestävään kehitykseen tarvittavaa osaamista ja kyvykkyyksiä.
Lainsäädännössä on määritelty monia asioita, jotka on otettava huomioon, että työntekijöiden hyvinvointi voidaan turvata – toimenpiteet eivät ole vapaaehtoisia vaan velvoittavia.
Aito halu henkilöstön kuulemiseen ja osallistamiseen on tärkeää, jotta voidaan saada parhaita tuloksia toimintaan. Lainsäädännöissä edellytetään monissa paikoin vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa, mutta toki työnantaja direktio-oikeutensa kautta lopulta määrittelee pitkälti toimintansa.
Pedagogiseen johtamiseen voidaan katsoa lähtökohtaisesti kuuluvan ajatus uudistumisesta ja muutoksesta.
Kuvaan tässä artikkelissa Lapin ammattikorkeakoulussa vuosina 2020-2023 toteutettua pedagogista johtamista keskittyen AMK-tason strategisen pedagogisen johtamisen näkökulmaan ja sitä kuvaaviin käytännön esimerkkeihin.
Ongelmiin ei voi vastata samanlaisella ajattelulla kuin millä ne synnytettiin. Siksi ongelmien jäsentämisen tapaa pitäisi ravistella ja opetella pois toimimattomista malleista. Uusia johtamisen välineitä haetaan systeemi- ja kompleksisuusajattelusta, jotka ohjaavat kohden asioiden holistista hahmottamista, ennakkoluulottomuutta, rohkeutta ja epävarmuuden sietokykyä.
Kuinka opitaan ajattelemaan ja toimimaan systeemisesti?
Lapissa muun Suomen tapaan väestö ikääntyy, eläköityy ja ikäluokat pienenevät, mikä heijastuu työvoiman tarjontaan. Työmarkkinoilla olevien ja sinne siirtyvien määrä vähenee ja työmarkkinoilta poistuvien määrä lisääntyy. Työvoimatarpeen muutoksen taustalla kohti työvoimapulaa ja kohtaanto-ongelmaa ovat elinkeinorakenteen muutos sekä työvoiman tarjonnassa tapahtunut kehitys.
Kuvaamme tässä artikkelissa lappilaista työvoiman kohtaannon muutosta sekä lappilaisten työnhakijoiden riskitekijöitä. Lisäksi pohdimme johtamisen mahdollisuuksia työvoiman kohtaanto-ongelman ratkaisemisessa.
Miltä maistuisi palautehampurilainen, joka on positiiviseen sävyyn rakennettu ja huomioi yksilön lisäksi vuorovaikutuksen? Tai miltä kuulostavat motivoinnin keinot, joiden avulla kasvatetaan työtekijän sisäistä motivaatiota? Millaisia työkaluja esihenkilöt tarvitsevat tulevaisuudessa ja miten luodaan positiivinen yhteishenki työyhteisöön?
Kurkistamme tässä artikkelissa opiskelijoiden kasvamiseen esihenkilöiksi, joiden myötä syntyy uudenlaista johtamiskulttuuria työpaikoille.
Lapin matkailu- ja palvelualan työyhteisöjen kanssa tehdyn kehittämistyön avulla alan työn pitovoimaa tukevat asiat on tuotu keskusteluun ja näkyväksi lappilaisissa työyhteisöissä. Kehittämistyön aikana on tunnistettu työn pitovoimaan, merkityksellisyyteen ja sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä vastuullisuutta painottavissa kehittämiskokeiluissa.
Tässä artikkelissa avaamme vuodenvaihteessa päättyneen kehittämistyömme prosessia ja keskeisiä tuloksia.
GeroDigiLead-hankkeen keskiössä ovat digitaaliset ja teknologiset ratkaisut ja niiden tehokkaampi hyödyntäminen ikäihmisten palveluissa. Digimuutosprosessit edellyttävät organisaatioissa johtamista ja ikäihmisten palveluita tuottavissa organisaatioissa työskentelevät lähijohtajat ovat digimuutosprosessien kannalta keskeisiä toimijoita.
Hanke toteutetaan yhdessä Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueiden ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköiden kanssa.
Kuntakenttä on voimakkaassa muutoksessa useiden samanaikaisten yhteiskunnassa tapahtuvien uudistusten takia.
Ylitornion kunnalla ja Lapin AMK:lla on ollut kumppanuussopimus vuodesta 2017 alkaen. Luotu tieto ja osaaminen saatetaan mahdollisimman avoimesti myös muiden kumppaniyritysten saataville.
Työntekijöiden tulisi kohdentaa osaamistaan kriittisiin ja merkityksellisiin tehtäväkokonaisuuksiin, sillä tekoäly tulee viemään osia työtehtävistä.
Jokaisen olisi hyvä pohtia, mikä on omaa ydinosaamista eli etsiä omasta työstä sellaisia inhimillisiä elementtejä, joita tekoäly ei kykene hoitamaan. Ja muistaa silloinkin, että tekoäly on hyvä renki, mutta huono isäntä.
Yritys saa kilpailuetua hyödyntäessään tekoälyä ja robotiikkaa voimavaranaan. Esimerkiksi tilitoimistoissa robotisaatio säästää aikaa ja vähentää inhimillisten virheiden riskiä. Tekoälyä käytetään myös markkinoinnissa ja mainonnan suunnittelussa monin tavoin ja sen käyttökohteet laajenevat nopeasti.
Tekoäly on tullut vauhdilla osaksi sopimusten ja oikeudellisten tekstien laadintaa. Tekoälyn taitava soveltaminen varmasti auttaa tuottamaan myös erilaisia juridisia asiakirjoja ja toimii näin hyvänä apuvälineenä ja työn nopeuttajana, kun tietoa voidaan yhdistää entistä nopeammin. Lähdekritiikki, kriittinen lukutaito ja myös oikeudellisten asioiden ymmärtäminen nousevat kuitenkin entistäkin tärkeämmiksi.
Kuinka matkailuala voisi hyödyntää tekoälyteknologiaa palveluintensiivisenä vieraanvaraisuustoimialana?
Tulevaisuudesta ei ole olemassa faktoja. Ennakoinnissa pyritään vaikuttamaan uskottaviin kehityskulkuihin muokkaamalla niitä uudelleen. Strategisessa ennakoinnissa on samankaltaisia piirteitä riskienhallinnan kanssa: myös siinä pyritään paljastamaan ajatusvirheitä, joiden pohjalle määrättyjä suunnitelmia on tehty.
DIT4BEARs-hankkeessa tehtiin poronhoitajille kysely, jolla selvitettiin heidän näkemyksiään ja suhtautumistaan liikenneturvallisuutta edistävään toimintaan porojen paikannuksen avulla. Paikannuslaitteiden kattavampaan käyttöön ja myös sijaintidatan jakamiseen suhtaudutaan myönteisesti.
KÄLY-hanke keskittyy erityisesti innovatiivisten ja kestävien, mutta älytekniikkaa hyödyntävien teollisten ratkaisujen kartoittamiseen.
Älyratkaisut, robotiikka ja tekoälyn hyödyntäminen tulevat todennäköisesti kasvamaan räjähdysmäisesti seuraavien vuosien aikana.
Opettajan roolissa saatat jo käyttää oppimisanalytiikkaa, virtuaaliassistenttia tai chatbotteja. Tekoälystä voidaan jopa koulia tietyn aiheen opettaja, mikäli onnistutaan rakentamaan opetusta tukeva algoritmi.
Tekoälyn takia opettaja ei kuitenkaan menetä työtään, vaan saa uutta asiantuntemusta. Mutta miten tekoäly valjastetaan opettajaksi?
This article highlights the emerging need to develop educational programs to train professionals capable of designing sustainable business models and create sustainable entrepreneurship by taking advantage of new technologies. SECA project partners have undertaken a new initiative to foster AI and VR enabled innovative sustainable entrepreneurship education development.
Korkeakoulujen tulee toiminnassaan jatkuvasti pyrkiä ennakoimaan tulevaa. Mitä taitoja tulevaisuuden työelämässä sitten vaaditaan, ja miten korkeakoulut voivat näitä opintoihin sisällyttää? Ajattelumme tukena toimii DigiUra-hankkeessa tehtyjen työelämäedustajien haastatteluiden lisäksi ’Lapin tulevaisuuskuvat 2040-luvulla’ raportin työuria koskevat skenaariot.
Tulevaisuusverstas ennakointimenetelmänä mahdollistaa ja yhdistää tulevaisuuteen suuntautuvan ajattelun ja toiminnan. Ennakointimenetelmänä se soveltuu hyvin työelämän tutkimiseen ja kehittämiseen. Sitä on sovellettu esimerkiksi erilaisten työelämän organisaatioiden, yritysten, kaupunkien, kylien, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden ja koulutusorganisaatioiden kehittämistyössä.
Työn muotoilu on työntekijälähtöistä työn muokkaamista hyvinvoinnin, myönteisten asenteiden ja toiminnan optimoimiseksi. Se on itselle tärkeiden työn voimavarojen vahvistamista ja myös toisten ihmisten voimavarojen lisäämistä.
Työn muotoilun aamupäivä -tapahtumassa tammikuussa 2023, pohdittiin sen monia mahdollisuuksia.
Digital tourism technology has potential to create new opportunities for growth and development and it motivates tourism companies to adopt innovative technologies in their products and services.
The changes in the operating environment challenge the tourism industry. What are the working practices in the world that is volatile, uncertain, complex and ambiguous (VUCA)?
Vastuullisuusviestinnän haasteena on monimutkaisten asioiden yksinkertaistaminen. Siksi sen toteuttaminen käytännössä vaatii ymmärrystä yrityksen vastuullisuustoimista sekä viestinnän strategisen suunnittelun osaamista. Vastuullisuusviestinnän itsearviointityökalu auttaa mm. kartoittamaan vastuullisuusviestinnän nykytilan pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.
Luova talous nousee kulttuuriin, taiteiden ja luovan osaamisen ytimestä ja kasvaa luovuutta keskeisesti hyödyntäviksi toimialoiksi. Parhaassa tapauksessa matkailu ja luovat alat kuten kuvataide, käsityöt tai esittävä taide tukevat toisiaan ja tarjoavat elämyksellisiä sisältöjä niin matkailijoille kuin paikallisillekin. Voisiko yksi skenaario luovien alojen tulevaisuuksista olla kulttuurimatkailussa?
Nykypäivän matkailijaa kiinnostavat pienet ja erikoiset kohteet. Tämä elvyttää matkailupotentiaalia myös poro- ja kotieläintiloilla harvaan asutuilla alueilla. Kartoituskäynnit lappilaisilla tiloilla toivat esille niillä piileviä mahdollisuuksia.
Living Lab Pruntsi -hankkeessa kehitetään oppimis- ja kehittämisympäristöä ikääntyneiden kotona asumisen tueksi. Ympäristössä voitaisiin mm. testata hyvinvointiteknologisia ratkaisuja ja uusimpia apuvälineitä niiden käyttäjillä.
Tässä artikkelissa tarkastellaan hankkeessa tehtyjen kyselyjen ja työpajojen tuotoksista opiskelijoiden vastauksia.