Vastuullinen toiminta niin yritys- kuin yksilötasollakin on korostunut ja herättänyt vaatimuksia luonnonvarojen käyttöön liittyvien hankkeiden ympäristövaikutuksista. Ymmärrämme, että hyödyntämisen vaikutuksia täytyy tarkastella erilaiset luonnon käytön intressit huomioiden. Ammattikorkeakouluna pyrimme edistämään alueen luonnonvarojen vastuullista käyttöä.
Lumen-lehden 10-vuotisjuhlanumeron teemana on Luonto kaikessa. Tervetuloa lukijaksi!
Editorial in English
Lapin pinta-ala kattaa lähes kolmanneksen koko Suomesta, ja siitä noin 98 prosenttia on metsätalousmaata. Metsät ovat Lapin sydän – ne tarjoavat raaka-aineita, työpaikkoja ja elämyksiä. Samalla ne ovat myös monimuotoisuuden kehtoja, joiden arvoa ei voi mitata pelkästään rahassa tai kuutiometreissä.
Luonto ei ole siis vain resurssi – se on kokemus, tunne ja tarina. Meille lappilaisille se on myös koti. Lapin ammattikorkeakoulun rooli luonnonvarojen vastuullisessa hyödyntämisessä on keskeinen maakunnassamme.
Column in English
Lääketieteellinen hoito nojaa diagnooseihin ja käypä hoito -suosituksiin, jotka ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia hoito-ohjeita. Tällaisen lääketieteellisen osaamisen rinnalla tarvitaan myös kokonaisvaltaisempaa ja asiakaslähtöisempää työskentelyä, jossa asiakkaan oma tahtotila, toimijuus ja valinnat ovat keskeisesti hoidon tuloksellisuuteen vaikuttava osatekijä. On syntynyt tarve puhua ihmislajille arvokkaan ja hyvän elämän edellytyksiä sekä tunnistaa nykyisten terveyspalvelujen kapeikkoja. Tässä artikkelissa tarkastellaan luonnon roolia kokonaisvaltaisessa terveysajattelussa.
Kun nuorten pahoinvointi lisääntyy, luontoperustaiset toimintatavat nousevat entistä tärkeämmiksi osaksi nuorisopalveluita ja tarjoavat uusia mahdollisuuksia tukea nuoria arjen ja palveluiden tasolla.
Rovaniemen ja Vaasan nuorisopalvelut tarttuivat LuontoHyte-hankkeen tuella tähän tarpeeseen ja juurruttivat luontotoimintaa nuorisotyöhön monin tavoin, osaksi sisätiloja, yksilö- ja ryhmätoimintaa sekä hyvinvoinnin mittareita.
Luonto on yksi perhetyön menetelmistä. Luonnon elvyttävät ja rauhoittavat hyvinvointivaikutukset vahvistavat perhesuhteita ja parhaimmillaan vuorovaikutusta.
Tätä artikkelia varten pyydettiin Lapin hyvinvointialueen perhesosiaalityön sekä lastensuojelun perhetyöntekijöiltä käytännön esimerkkejä luontolähtöisyyden hyödyntämisestä perheiden hyvinvoinnin tukena.
Lapin luonto ei ole vain paikallinen, vaan kansallinen ja globaali aarre. Ilmastonmuutos näkyy pohjoisessa nopeasti. Ilmasto lämpenee, lajit siirtyvät pohjoisemmaksi ja lumipeitekin vähenee.
Luonto on rikas ja kaunis, mutta samalla herkkä. Lapin luonto on muuttuva ja haavoittuva ympäristö, jonka tulevaisuus on sidoksissa ihmiskunnan valintoihin. Luonto kuitenkin saattaa herättää huomaamaan, että yksilöinäkin voimme vaikuttaa ympäristöömme kulutusvalinnoillamme.
Tieteen ja teknologian tulisi kai palvella inhimillistä hyvinvointia. Palveleeko se, jos se alkaa ahdistaa? Työelämässä ahdistusta saattaa aiheuttaa myös pelko oman työpaikan menetyksestä. Jos tuleekin jokin ihmistä fiksumpi tekoäly, joka tekee työn halvemmin, nopeammin, tehokkaammin ja virheittä, eikä ainakaan sairastu.
Sille emme voi mitään, että tulevaisuus on jo käsillä, mutta omiin asenteisiimme ja ajatteluumme voimme toki vaikuttaa.
Eri tutkimusten mukaan 20–25 prosenttia nuorista kärsii jonkinasteisesta mielenterveyshäiriöstä. Yhteiskunnallinen huoli nuorten jaksamisesta ja yhteistyötoiveet alueen kouluilta mahdollistivat moniammatillisen intervention ja Mielen hyvinvointiviikko -pilotti järjestettiin viidellä eri Rovaniemen koululla tammikuussa 2025.
AMK-opiskelijat saivat kokemusta moniammatillisesta yhteistyöstä ja pääsivät kehittämään substanssiosaamistaan syventymällä nuorten mielenterveystyön ja terveyden edistämisen näkökulmiin.
Tammikuussa 2025 järjestettiin Sydämen asialla -teemapäivä sepelvaltimotautia sairastaville asiakkaille yhteistyössä Sydänpiirin ja ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa.
Teemapäivän myötä nousi esiin tarve kehittää julkisen terveydenhuollon rinnalle uusia, joustavia matalan kynnyksen palveluita, jotka tukevat asiakkaita kokonaisvaltaisesti.
On merkittävä ero, puhutaanko hyvinvointivaltiosta vai hyvinvointiyhteiskunnasta. Vahvaan hyvinvointivaltioon kuuluisi vahva sivistyseetos. Hyvinvointivaltion pelastamiseksi tarvittaisiin merkittävää sivistysloikkaa eli eetoksen muutosta kohti ihmiskeskeisempää, välittävämpää, kestävämpää yhteiskuntapolitiikkaa. Tämä edellyttää mm. talousajattelun monipuolistamista lisäämällä hyvinvointitaloudellista ajattelua.
Noin puolet ammattikorkeakouluopiskelijoista käy töissä opintojen ohella. Valtioneuvoston selvityksen mukaan opiskelijoiden työssäkäyntimahdollisuus on huomioitu hyvin ammattikorkeakouluissa. Työn ja opintojen onnistunut yhdistäminen tarkoittaa, että opiskelija ei koe tilannettaan liian kuormittavaksi eivätkä opinnot viivästy työssäkäynnin takia.
Polarisaation vaikutukset korostuvat erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien, kuten lasten, vanhusten ja työelämän ulkopuolella olevien arjessa. Riskinä on, että muutokset yhteiskunnassa heikentävät ennestään näiden kohderyhmien hyvinvointia ja arjen turvallisuutta.
Selvityksen perusteella Lapissa ymmärretään kuitenkin yhteisen työn merkitys, ja yhteistyöllä on pitkät perinteet.
Vastuullisen työnantajakuvan ja maineen ulottuvuudessa on tärkeää, että merkityksellinen kohdeyleisö tunnistaa meidät ja että saavutettu tietoisuus perustuu todenperäisiin käsityksiin ja aitoon, organisaation kannalta suotuisaan kuvaan vastuullisena korkeakouluna.
Millainen työnantajakuva ja maine Lapin AMKilla sitten on ja miten asiakkaat ja sidosryhmät näkevät Lapin AMKin vastuullisena toimijana?
Valmistuttuaan opiskelijan voidaan olettaa olevan kaikin puolin valmis työelämään ja sen vaatimuksiin. Entä jos näin ei kuitenkaan ole? Entä jos opiskeluaika on niin kuormittavaa, että yhä useampi valmistuu mielenterveyden ongelmien ja jaksamisen haasteiden kanssa?
Yhteiskunnalle ei voi olla kannattavaa kouluttaa opiskelijoita valmistumaan sairaslomalle burnoutin vuoksi. Pahoinvoinnin hintalappu oli jo ennen koronapandemiaa valtava, 11 miljardia euroa vuodessa.
Lapin AMK on sitoutunut edistämään vastuullisuutta ja kestävää kehitystä kaikessa toiminnassaan.
Artikkeli tarjoaa katsauksen sosiaalisen kädenjäljen kasvattamisen merkityksestä aluekehitykselle ja yrityksille. Avaamme myös niitä konkreettisia toimia, joilla Lapin AMK edistää sosiaalista vastuullisuutta. Tarkoituksenamme on myös haastaa lukijoita pohtimaan, miten kukin omilla valinnoillaan voi kasvattaa sosiaalista kädenjälkeä.
Mikä saa ihmisen lähtemään vuodeksi Pohjolan erämaihin?
Kirjaa lukiessani aloinkin kerralta, millaisia valmisteluja onnistunut retki edes lähiluontoon ryhmän kanssa vaatii. Kynnystä lähteä ei pidä nostaa korkealle. Keskeistä mielestäni on luontolähtöisessä toiminnassa ennakointi ja valmistautuminen, jotta luontoelämys on mahdollista ottaa osaksi hyvinvointityötä.
Tulevaisuus tuo muutoksia kotihoitoon ja tulevaisuuden hoitajan tulee valmistautua sekä olla valmis tekemään hoitotyötä eri tavalla kuin ennen. Positiivinen asenne digitalisoitumista ja teknologisia ratkaisuja kohtaan on tärkeää.
Robotiikkaa voidaan käyttää esimerkiksi lääkehoidossa ja osittain vuorovaikutuksessa. Robotiikka ei kuitenkaan korvaa hoitajan fyysistä kosketusta tai läsnäoloa, joka on tärkeää jokaisen ikääntyneen asiakkaan kokea kotihoidossa.
Työn muutoksessa on esihenkilöllä ja johtajalla keskeinen rooli. Toki ihminen voi usein muotoilla ja suunnitella työtään ja työtehtäviään myös oma-aloitteisesti. Yhtä kaikki, vain muuttamalla ympäristöä, jossa toimimme ja välineitä, joilla työskentelemme sekä tapaa, jolla toimimme, voimme muuttaa työelämää inhimillisempään suuntaan.
Lumen-lehden teemana on tällä kertaa Ihminen, työ ja uudistava johtaminen. Tervetuloa lukijaksi!
In English
Hyvällä itsensä johtamisella voi vaikuttaa työn tuloksellisuuteen, työhyvinvointiin, jaksamiseen ja tasapainoisempaan elämään.
Ammattikorkeakouluopinnoissakin tulisi esimerkiksi erilaisten pedagogisten ratkaisujen avulla vahvistaa nykyistä enemmän opiskelijoiden itsensä johtamisen taitoja. Samalla tuettaisiin ja kannustettaisiin tulevaisuuden asiantuntijoita elinikäiseen oppimiseen, työelämässä menestymiseen ja urakehitykseen.
Työkulttuurin uudistaminen vaatii aikaa, sitoutumista ja avointa keskustelua koko henkilöstön kesken. Jatkuvaa palautetta kannattaa käyttää muutosten seurannassa hyödyksi.
Tyytyväisyyden kulttuurin luominen on jatkuva prosessi, joka vaatii sitoutumista ja johdonmukaista työtä kaikilta organisaation/ työpaikan/ tiimin jäseniltä.
Oletko valmis tekemään muutoksia ja rakentamaan yhdessä positiivista työympäristöä?
Sosiaalialan työn on henkisesti äärimmäisen kuormittavaa ja tämä tulee huomioida satsaamalla työhyvinvointiin ja työolosuhteisiin. Sairauspoissaoloihin ja työntekijöiden vaihtuvuuteen ja/tai pysyvyyteen voidaan vaikuttaa esimerkiksi tarkastelemalla työprosesseja ja resursointeja.
Kaikki työhyvinvointia edistävät asiat eivät vaadi rahaa, mutta mikään niistä ei toteudu ilman epäkohtien esille nostamista ja niihin tietoista vaikuttamista. Miten voimme lisätä omassa työyhteisössämme työhyvinvointia, unohtamatta yhteisöllisyyttä?