Kestävä tuotanto on konkreettisia tekoja, joilla vastataan maailmanlaajuisiin haasteisiin. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja ihmisoikeuksia koskevat periaatteet ovat yhteisesti sovittuja työkaluja kohti parempaa maailmaa. Meidän tehtävämme on muuttaa ne käytännön toimiksi.
In English
Tag: kestävä kehitys
Arctic Smartness – arktista viisastelua vai fiksumpaa yhteistyötä?
Älykäs erikoistuminen tarkoittaa alueellista erilaistumista, jossa esimerkiksi Lapin maakunta alueena tunnistaa omat vahvuutensa, kehittämispotentiaalinsa ja voimavaransa sekä yhdistää voimansa. Olet todennäköisesti jo mukana.
Kestävän kehityksen periaatteiden huomioiminen valmistavan yrityksen toiminnassa ja lopputuotteessa
Kestävän kehityksen periaatteet ja laadunhallinta kulkevat käsi kädessä, kun niitä leivotaan sisään yrityksen jokapäiväiseen toimintaan ja lopputuotteen suunnitteluun. Valmistavien yritysten asiakkaina ovat lähes aina toiset yritykset, ja asiakasvaatimuksena on hyvin usein akkreditoitu ympäristöjärjestelmä.
Pilotointien avulla resurssiviisautta Meri-Lappiin
SERI-hankkeessa kehitetään Meri-Lapin alueen kiertotaloudellista ja resurssiviisasta toimintaa. Hankkeessa toteutettavien pilotointien avulla lisätään konkreettisella tavalla Meri-Lapin alueen yritysten ja kunnan toimijoiden resurssiviisautta. SERI-hankkeessa toteutettavien pilotointien tuloksia ja hyviä käytänteitä tullaan jakamaan julkiseen käyttöön pilotointien päätyttyä.
Puhtaalla energialla on suuri merkitys vihreässä taloudessa
Siirtyminen kohti kestävämpää ja vähähiilisempää yhteiskuntaa koskee myös Lappia ja puhdas energia näkyykin Lappi-sopimuksessa eli Lapin maakuntaohjelmassa vuosille 2018–2021. Vaadittavat muutokset voivat tuntuvat suurilta, mutta apua on saatavilla.
Puuta liikkeelle Euroopassa digitaalisesti ja kestävästi
Kestävässä metsätaloudessa olennaista on metsävarojen riittävyys, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, ilmastonmuutoksen hillintä sekä metsien elinvoimaisuuden, tuottavuuden ja kannattavuuden säilyminen pitkällä aikavälillä. ROSEWOOD-verkosto hakee erityisesti digitaalisia ratkaisuja puun liikkeelle saamiseksi huomioiden kestävyys koko metsätalouden arvoketjussa.
Työkaluja pk-yritysten digitalisaation edistämiseksi
Digitalisaatio vaikuttaa prosesseihin, työtapoihin ja liiketoimintaympäristöihin ja siksi se vaatii uudenlaista ajattelutapaa ja rohkeutta uudistaa toimintoja. Teollisuudessa kestävyys on nouseva arvo, jota voidaan edistää digitalisaation avulla.
Resurssiviisaus ja kestävän työn kehittäminen työhyvinvoinnin edistäjinä
Ekologisen ja taloudellisen ulottuvuuden rinnalla on tärkeää tarkastella myös eri yhteisöjen yhteistoimintaa ja pyrkiä hyödyntämään inhimillisiä resursseja ja voimavaroja kestävällä tavalla. Miten työntekijöiden osaaminen, kokemus ja myös ajankäyttö saadaan resurssiviisaaseen käyttöön?
Sosiaalista kestävyyttä luonnosta: luontokuntoutus ja – valmennus voimaannuttaa
Luontoympäristöillä tiedetään olevan positiivisia vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin. Sosiaalisesti kestävä maa- ja metsätalous luo edellytykset luontokuntoutumiselle ja siihen tarvittaville elinympäristöille ja luontokohteille.
Liikkumisen kestävyys osana vihreää kehitystä
Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä viidennes oli peräisin liikenteestä vuonna 2018. Lapin pitkillä välimatkoilla ja harvalla asutuksella yksityisautoilun välttämättömyydestä tuskin päästään eroon.
Ajatuksia kestävän teollisuusmatkailun kehittämisestä
Teollisuusmatkailu on jo itsessään hyvä esimerkki kestävästä matkailusta ja resurssien uudelleenhyödyntämisestä. Teollisuusmatkailun termi on kuitenkin vielä varsin tuntematon.
Luontomatkailun kestävyyden kysymykset yhä tärkeämpiä
Edellytykset kestävään matkailuun ovat olemassa. Vastuullisen matkailun kehittäminen on kuitenkin jatkuva prosessi, joka edellyttää ekologisten, sosiaalisten, kulttuuristen, taloudellisten ja poliittisten vaikutuksien huomioimista kokonaisvaltaisesti. Tähän tarvitaan myös toimialat ylittävää yhteistyötä.
Ilmastoneutraali EU 2050, Suomi ja Lappi jo 2035
Koko Euroopan unionin talous on tarkoitus muuttaa kestäväksi toteuttamalla laaja siirtymä vihreään talouteen. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali jo vuoteen 2035 mennessä. Sama tavoite sisältyy myös Lappi-sopimukseen. Teemaa puitiin osana Lapin vihreän viikon päätapahtumaa.
Ekologisen kestävyyden kehittäminen Lapin ammattikorkeakoulussa – Tavoitteena hiilineutraalius?
Ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen työsuunnitelmassa on linjattu sekä laajempia että suppeampia konkreettisia toimenpiteitä muun muassa vihreään sähköön siirtymisestä, jätteen lajittelun tehostamisesta sekä Lapin AMKin hiilijalanjäljen mittaamisesta. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on myös valmisteilla.
Sustainable Impact Entrepreneurship
New urgent objective of international business training at Lapland UAS is to increase know-how of entrepreneurs (current and future), and businesses, to become more resilient to climate change with the competence to create new business models aiming to meet Sustainable Development Goals or SDG.
Kestävää ja avointa TKI-integroitua oppimista (TKIO)
Kestävä ja avoin TKI-integroitu oppiminen on yksi tärkeä tapa kehittää opiskelijoiden, opettajien ja työelämän kollektiivista osaamista, koska se tarjoaa aikaa ja tilaa yhteisille keskusteluille ja kohtaamisille ja mahdollistaa yhteisen tekemisen.
Ravinteidenkin pitää kiertää
Kuluttajat eivät halua ostaa kierrätysravinteilla kasvatettua ruokaa. Asenneilmapiirin vuoksi vain alle puolet puhdistamolietteistä päätyy pelloille. Jotta ravinteet saadaan pystymään kierrossa mahdollisimman pitkään ja siten ruuantuotannosta tulee kestävämpää, täytyy kuluttajien tietoisuutta ravinneasioista parantaa.
Mustan kullan paikallistuotantoa
Ei, nyt ei ole kyse öljystä vaan hevosenlannasta. Hevosenlanta on erinomainen maanparannusaine, se parantaa maan biologista aktiivisuutta ja maan rakennetta sekä korvaa poistuvaa humusta. Hevosenlannalla on myös muita kaupallisia käyttökohteita.
Leipää suuhun ja ulostetta uuniin
Yksi hevonen tuottaa päivässä noin parikymmentä kiloa lantaa. Sitä kertyy vuodessa iso kasa, jota oikeastaan kukaan ei halua tai osaa hyödyntää. Suomen mittakaavassa noin 75 000 hevosen tuottama lantakasa on jo pienen vaaran kokoinen. Tämä pistää miettimään.
Näkökulmia lähituotannon kestävyyteen
Lähituotanto edellyttää lähihankintoja. Kohti kestäviä hankintoja -hankkeessa luodaan lähihankintojen vaikutuksia havainnollistavia työkaluja kansalaisen, yrittäjien ja päättäjien käyttöön. Vaikutuksissa on huomioitu sekä taloudellinen että ekologinen näkökulma.
Eettisesti kestävää lihantuotantoa, onko sitä?
Mitä tehostetumpaa eläintuotanto ihmisen rajoittamissa olosuhteissa on, sitä pienemmät mahdollisuudet eläimellä on toteuttaa luontaisia käyttäytymistarpeitaan. On vaikea kuvitella hyötyeläintä, joka voisi toteuttaa luontaisia käyttäytymistarpeitaan paremmin kuin poro.
”Pellolta pöytään” – lähiruoan tuotannon hyviä käytänteitä
Lähituotteiden on ylitettävä kunta- ja seutukuntarajat, koska yksikään alue ei ole omavarainen kaikkien lähiruokatuotteiden suhteen. Lapissa lähiruokaa on kaikki maakunnassa tuotettu elintarvike. Lokakuussa 2020 pidetyssä webinaarissa ja työpajoissa etsittiin hyviä lappilaisia käytänteitä.
Verkkotyöpajassa vara parempi
GRUDE-hankkeessa välitetään tietoa vihreän talouden hyvistä käytänteistä kuntapäättäjille, kuntien virkemiehille ja suurelle yleisölle. Työpajat ja muut hankkeen yleisötapahtumat järjestetään alkuperäisistä suunnitelmista poiketen verkossa. Oikein käytettynä digitalisaatio palvelee vihreän talouden toimintamallien kehittämistä.
Älykkäät ympäristöt ja tyhmät ihmiset
Älykäs ympäristö tarvitsee myös älykkäät ihmiset toimiakseen niin kuin se on suunniteltu. Olemmeko ihmisinä liian hölmöjä pysyäksemme kehityksen huimassa vauhdissa mukana?
Valta vaikuttaa vihreään talouteen
Talous on riippuvainen luonnonvarojen käytöstä. Biologiset ja mineraaliset luonnonvarat sekä energianlähteet luovat raamit, joiden sisällä taloudellinen toiminta tapahtuu. Julkisen sektorin toimijat tarvitsevat enemmän ja objektiivisempaa tietoa ja osaamista vihreän talouden mahdollisuuksista.
Kiertotalous ja sivuvirrat kaivannaisteollisuudessa
Kaivostoiminnassa syntyy erilaisia sivutuotteita, jotka on usein luokiteltu jätteiksi. Monet näistä materiaaleista sisältävät arvoaineita, joiden talteenotolla on mahdollista säästää neitseellisiä luonnonvaroja.
Vesiviljely – vastuullista ja tehokasta eläinproteiinin tuotantoa
Tällä hetkellä kalanviljelyn osuus Itä-mereen Suomesta tulevasta ravinnekuormituksesta on prosentin luokkaa. On selvää, että kalanviljelyn merkittävä lisääminen Lapin sisävesillä vaatii uusien tekniikoiden käyttöönottoa (mm. kiertovesilaitokset) ja edelleen kehittämistä.
Verkkokaupankäynnin liiketoimintamallit kaukana kestävästä – myös asiakkaalla peiliin katsomisen paikka
Merkittävä osa kansainvälisistä kuljetuksista on aika merkityksetöntä maapallon elinkelpoisuuden kontekstissa. Verkkokauppatoimijoiden pitäisi lopettaa kilpaileminen asiakkaiden palautuskokemuksilla, ja laittaa asiakas osallistumaan palautuksista aiheutuneisiin kustannuksiin.
Kiertotalouden popularisointi Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja henkilökunnan keskuudessa
Dystopioiden sijaan on hyvä ajatella asioita rakentavammin. Erityisesti korkeakoulumaailmassa on avaimet uusille avauksille ja innovaatioille. Kiertotaloudesta voi tulla myös monille nykyisille opiskelijoillemme tulevaisuuden ammatti, koulutusohjelmasta riippumatta.
Vipuvoimaa EU:lta: Ammattikorkeakoulun kiertotalouteen liittyvän TKI-toiminnan kehittäminen osana alueellista vastuunkantoa – KiertoTKI-hanke
KiertoTKI-hankkeen tavoitteena oli kehittää Lapin AMKin kiertotalouteen kytkeytyvää TKI-toimintaa siten, että korkeakoulu voi jatkossa palvella aluetta ja sen toimijoita entistä paremmin ja edistää siten myös alueen kehittymistä vähähiilisempään ja kiertotaloutta toteuttavaan suuntaan.
Sähkönkulutuksen optimointi kiinteistössä
Rakennusten energiatehokkuutta voi parantaa monella tapaa. Tärkeintä energian ja kustannusten säästämisessä on kiinteistön omistajan kiinnostus aihetta kohtaan ja halu tehdä asialle jotain.