Dystopioiden sijaan on hyvä ajatella asioita rakentavammin. Erityisesti korkeakoulumaailmassa on avaimet uusille avauksille ja innovaatioille. Kiertotaloudesta voi tulla myös monille nykyisille opiskelijoillemme tulevaisuuden ammatti, koulutusohjelmasta riippumatta.
KiertoTKI-hankkeen tavoitteena oli kehittää Lapin AMKin kiertotalouteen kytkeytyvää TKI-toimintaa siten, että korkeakoulu voi jatkossa palvella aluetta ja sen toimijoita entistä paremmin ja edistää siten myös alueen kehittymistä vähähiilisempään ja kiertotaloutta toteuttavaan suuntaan.
Rakennusten energiatehokkuutta voi parantaa monella tapaa. Tärkeintä energian ja kustannusten säästämisessä on kiinteistön omistajan kiinnostus aihetta kohtaan ja halu tehdä asialle jotain.
Rakennushankkeiden suunnittelussa painavat yleensä tilankäytön tehokkuus ja taloudellisuus. Jos huomio kiinnitetään ainoastaan rakentamisvaiheen kustannuksiin, vie edullisin toteutusvaihtoehto voiton. Kalliimpi vaihtoehto voi silti muodostua kokonaistaloudellisesti edullisemmaksi investoinniksi, joka maksaa itsensä takaisin muun muassa hyvinvointihyötyjen kautta.
Tulevaisuudessa ovat arvossa arvaamattomassa taidot tuottaa, tuotteistaa ja markkinoida luonnon ekosysteemi- ja hyvinvointipalveluita. Luonnonvara-alan ammattilaiset ovat paljon vartijoina.
Mistä kaikesta rakennusten energiankulutus muodostuu? Jarek Kurnitskin teos on ajankohtainen, vaikka se on tehty jo vuonna 2012.
Suomessa kestävä kehitys, kiertotalous ja resurssiviisaus kulkevat käsi kädessä ilmastonmuutoksen torjunnan kanssa. Biotalous ja cleantech-toimiala ovat tärkeä vientisektori. Viemme maailmalle asiantuntemusta ja puhtaampia ratkaisuja siinä samalla kun toteutamme niitä kotimaassamme. Meillä on hyviä työkaluja myös kuntatason toimijoille.
Rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljen laskenta on ollut perinteisesti työlästä. Puutteellisten lähtötietojen ja monenkirjavien menetelmien takia tuloksienkin voidaan arvella olevan vähän sinne päin. Nyt on kehitetty yhteisiä käytäntöjä ja standardeja, joiden ansiosta rakennusten hiilijalanjäljen laskeminen on luotettavampaa.
Ruokajärjestelmä on ruokaketjun ympärille kytkeytyvä kokonaisuus, joka sisältää mm. ketjuun vaikuttavat muutos- ja ohjausvoimat. Arktinen ruokajärjestelmä on hyvin herkkä poliittisille ja ympäristökysymyksille. Porotalous on yksi osa arktista ruokajärjestelmää.
Tulevaisuudessa kiertotaloushankkeiden on oltava monialaisia ”Mix up” -yhteistyöhankkeita, jotta ne kattavat kaikki elämän alat ja tasot niin kuin kokonaisvaltainen kiertotalouskin tekee. Yksittäisen henkilön, kuluttajan, vaikutusmahdollisuudet kiertotalouteen on pidettävä yllä. Näin sitoutetaan kiertotalouteen sen toteuttajat ruohonjuuritasolta.
Lumen verkkolehden numeron 2/2018 teemana on tulevaisuuden työmarkkinoiden ja elinkeinoelämän osaamistarpeet. Tervetuloa lukijaksi.
In English
Lapin Energiakonttori tulee tarjoamaan puolueetonta energianeuvontaa lappilaisille kuluttajille, kunnille ja pk-yrityksille ja tuo palveluntarjoajat lähemmäksi kuluttajia ja tilaajia.
Kestävä Rakentaminen –Klusterin tarkoituksena on kehittää rakennussektorin yhteistyötä, osaamista ja toimintaa kestävän rakentamisen periaatteiden mukaisesti.
Maailman talous perustuu kasvavaan kulutukseen. Kulutuksen kasvuun tarvitaan velkaa sekä taloudellisesti että luonnonvarojen osalta. Rifkinin mielestä tarvitaan vallankumouksellista ajattelua muuttamaan koko talousjärjestelmä kestävälle pohjalle. Hän tarjoaa ratkaisuksi kolmatta teollista vallankumousta.
Biotalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteena ovat mm. alkutuotannon hajaantumien ympäri Lappia, vuodenaikaisvaihtelut ja logistiikan haasteet. Sivuvirtojen aiempaa tehokkaampi hyödyntäminen vaatii alan liiketoimintamallien uudistamista ja yhteistyötä yli toimialarajojen.
Teollisuudessa on jo otettu käyttöön erilaisia menetelmiä, joiden avulla on mahdollista hallita tuotantoprosessien pää- ja sivuvirtoja, siten että tuotanto on yhtä aikaa tehokasta, taloudellista mutta myös ympäristöä säästävää. Samalta ajatuspohjalta meidän tulee lähestyä myös hiilidioksidin talteenottoa ja sitomista.
It is important that the institutes of higher education take the role as a link to the Central Europe, US and Asian countries. In these networks, the universities could train people in businesses and business environment of the High North including the sustainable development.
Virtual Forest serves the Finnish forestry sector: helps to strengthen the competitiveness and speed up wood mobilization as well as modernize this traditional livelihood.