Tekoälyn käyttöönotto organisaatiossa ei ole teknologinen projekti. Tiedämme aiemmasta tutkimuksesta, että digitalisaatiohankkeet epäonnistuvat, jos toteutusta johdetaan teknologia edellä. Sama pätee tekoälyyn. Kyse on mitä suurimmassa määrin inhimillisten tekijöiden ja organisatoristen tekijöiden vaikutuksen yhtäaikaisesta huomioimisesta.
Lumen-lehden numeron 1/2026 teemana on Tekoäly. Nyt.
Tervetuloa lukijaksi!
Tekoälyalalla vuodet ovat koiran vuosia. Reilussa kahdessa vuodessa teknologia on mennyt valtavasti eteenpäin, paljon nopeammin kuin yhteinen kielemme tai kulttuurimme pystyy muutosta omaksumaan. Ajan tasalla pysyminen olisi kuitenkin tärkeää. Kun ymmärrämme isoja kehityskulkuja, saamme ainakin yhden selityksen sille, miksi nuori ei löydä ensimmäistä työpaikkaansa tai miksi naapuriin aletaan rakentamaan Googlen datakeskusta.
On kaksi keskeistä syytä sille, miksi tekoälystä on hankalaa saada järkevää kokonaiskuvaa muodostettua.
Keskustelu tekoälystä työelämässä keskittyy usein tehokkuuteen, tuottavuuteen ja kustannussäästöihin. Vähemmälle huomiolle jää kuitenkin se, miten tekoäly muuttaa työntekijän suhdetta omaan työhönsä, osaamiseensa ja ammatti-identiteettiinsä.
Kyse ei ole vain uusista välineistä, vaan hiljaisesta muutoksesta siinä, mitä pidämme asiantuntijuutena ja mikä koetaan arvokkaaksi työssä.
Transformatiivinen oppiminen muuttaa ihmisten ajattelua ja toimintaa kohti tulevaisuuskestävää yhteiskuntaa sekä edistää taitoja toimia kompleksisessa ja epävarmassa ympäristössä. Miten tekoäly voi tukea oppimista, jonka tavoitteena on uudistaa ihmisten perustavia uskomuksia ja maailmasuhdetta sekä edistää heidän kasvuaan ekososiaalisen sivistyksen hengessä?
Tässä artikkelissa kuvaan, kuinka tekoäly voi toimia kumppanina ja osana emansipatorista oppimista, jossa vapaudutaan rajoittavista ajattelumalleista ja kasvetaan kestävää tulevaisuutta rakentaviksi toimijoiksi.
Tekoäly tarjoaa ICT-alalle merkittäviä mahdollisuuksia työn mielekkyyden, tehokkuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseen. Samalla sen hallitsematon tai huonosti johdettu käyttöönotto voi lisätä stressiä ja epävarmuutta.
Projektien loppuarviointeja hyödynnetään yleisesti tulevien projektien suunnittelussa. Harvemmin tuloksia tarkastellaan projektitoimijoiden työhyvinvoinnin näkökulmasta.
Tapahtui jotakin yllättävää. Ajattelulle alkoi jäädä enemmän tilaa. Tekoäly ei tehnyt minusta tehokkaampaa suorittajaa, vaan rauhallisemman ajattelijan. Se ei lisännyt työn määrää, vaan palautti hallinnan tunteen omaan arkeeni.
Siispä, tekoäly. Kiitos, että kuljet rinnallani kumppanina.
Organisaatiot toimivat yhä useammin toimintaympäristöissä, joita kuvaa epävarmuus, monimutkaisuus ja nopea muutos. Päätöksiä joudutaan tekemään tilanteissa, joissa saatavilla olevaa tieto voi olla puutteellista tai ristiriitaista. Tämä artikkeli tarkastelee, miten organisaatiossa voidaan vahvistaa ennakointitietoon perustuvaa johtamista.
Erätauko-keskustelu on dialogiin perustuva keskustelumenetelmä. Sen tavoitteena on edistää tasavertaista ja rakentavaa vuorovaikutusta eri taustoista tulevien ihmisten välillä.
Tässä artikkelissa arvioidaan, miten Erätauko-keskustelu menetelmänä soveltuu yhteisen tiedon ja ymmärryksen luomiseen työyhteisössä ja miten sitä voidaan käyttää työyhteisön kehittämiseen. Tapausesimerkkinä toimii eräs Etelä-Suomen aluehallintovirastoon kuuluva asiantuntijayksikkö.
Urakestävyys on noussut yhdeksi tämän päivän tärkeimmistä työmarkkinatrendeistä.
Tässä artikkelissa kuvataan YAMK- opiskelijoiden näkemyksiä siitä, millaisena urakehityksen mahdollistajana he kokevat opiskelemansa YAMK-tutkinnon. Analysoimme tutkintoaan suorittavien YAMK-opiskelijoiden ajatuksia opiskelusta keskittyen erityisesti syihin opiskella uusi tutkinto, tutkinnon heille mahdollistamiin urapolkuihin ja uuden osaamisen hyödyntämiseen.
Tieteen ja teknologian tulisi kai palvella inhimillistä hyvinvointia. Palveleeko se, jos se alkaa ahdistaa? Työelämässä ahdistusta saattaa aiheuttaa myös pelko oman työpaikan menetyksestä. Jos tuleekin jokin ihmistä fiksumpi tekoäly, joka tekee työn halvemmin, nopeammin, tehokkaammin ja virheittä, eikä ainakaan sairastu.
Sille emme voi mitään, että tulevaisuus on jo käsillä, mutta omiin asenteisiimme ja ajatteluumme voimme toki vaikuttaa.
Terveys- ja sosiaalipalvelut kuuluu työllisten osalta suurimpien joukkoon. Alueiden ja paikkakuntien veto- ja pitovoima ovat ratkaisevassa roolissa työvoiman rekrytointi- ja rekrytoitumistilanteessa.
Myös Suomessa on yleistynyt hyvinvointipalveluiden welfare mix -monituottajamalli, jossa hyvinvointipalveluja tuottavat julkinen sektori, yksityinen sektori, organisoitu järjestösektori sekä uusimpana tulokkaana kansalaisaktivismiin ja verkostomaiseen toimintaan perustuva 4. sektori.
Toimintaympäristöstä ja kohtaamistamme haasteista on tullut kompleksisia eli mutkikkaita. Mutkikkaiden haasteiden tunnusmerkki on, että niihin ei ole yhtä ainoaa oikeaa vastausta tai ratkaisua.
Johtajat ja tiimit voivat hyödyntää polariteetteja menestyäkseen epävakaassa ympäristössä ja edistääkseen kestävää kehitystä ja liiketoimintaa. Polariteettien kanssa työskennellessä suositaan ’sekä-että’ -ajattelua ’joko-tai’ -ajattelun sijaan.
Koulutustaso ja työttömyys ovat eriytyneet varsin voimakkaasti sukupuolen mukaan sekä Lapissa että koko maassa. Koulutusmarkkinoilla miehet ovat suorittaneet naisia useammin keskiasteen tutkinnon ja naiset miehiä useammin korkea-asteen tutkinnon. Työmarkkinoilla suomalaistaustaisten naisten työttömyys on vähäisempää kuin miehillä, mutta ulkomaalaistaustaisilla miehillä vähäisempää kuin ulkomaalaistaustaisilla naisilla.
Noin puolet ammattikorkeakouluopiskelijoista käy töissä opintojen ohella. Valtioneuvoston selvityksen mukaan opiskelijoiden työssäkäyntimahdollisuus on huomioitu hyvin ammattikorkeakouluissa. Työn ja opintojen onnistunut yhdistäminen tarkoittaa, että opiskelija ei koe tilannettaan liian kuormittavaksi eivätkä opinnot viivästy työssäkäynnin takia.
Yrittäjyyskasvattajana tehtäväni on tukea opiskelijoita rohkeissa kokeiluissa ja itseluottamuksen kehittämisessä. Yrittäjyys ei ole vain liiketoiminnan harjoittamista, vaan myös ajattelutapa. Yrittäjänä toimiminen ei ole pelkästään taloudellista menestystä vaan myös kykyä toimia asiantuntijana kestävästi ja yhteiskunnallisesti vastuullisesti.
Lastensuojelutyö on vaativaa ammatillista työtä. Työssä kohdattavat lasten, nuorten ja perheiden monimutkaiset tilanteet, työhön liittyvä aukkoinen tieto, arjen työn monet paradoksit sekä ihmiskuvallisen ymmärryksen moninaisuus luovat työhön vahvan kompleksisuuden kehyksen.
Tämä artikkeli toimii yhtenä sijaishuollon kehittämistyötä tukevana ymmärryksen välineenä.
Maahanmuuttokeskustelua leimaa usein vastakkainasettelu: puhutaan meistä (kantaväestö) ja heistä (maahanmuuttajat). Vastakkainasettelua ylläpitävät mielikuvat, ennakkoluulot, yhteiskunnan rakenteet ja syrjintä eivät välttämättä ole suoranaista rasismia, vaan niiden takana voi myös olla muukalaispelkoa, ksenofobiaa.
Saataisiinko kokemuksien jakamisella hälvennettyä ennakkoluuloja?
Tekoäly on nopeasti nousemassa keskeiseksi osaksi terveydenhuollon digitalisaatiota. Terveydenhuollon ammattilaisten asenteet tekoälyä kohtaan ovat pääosin myönteisiä, vaikka huolia tietosuojasta ja tekoälyn vaikutuksista inhimilliseen hoitokokemukseen esiintyy.
Vastuullisen työnantajakuvan ja maineen ulottuvuudessa on tärkeää, että merkityksellinen kohdeyleisö tunnistaa meidät ja että saavutettu tietoisuus perustuu todenperäisiin käsityksiin ja aitoon, organisaation kannalta suotuisaan kuvaan vastuullisena korkeakouluna.
Millainen työnantajakuva ja maine Lapin AMKilla sitten on ja miten asiakkaat ja sidosryhmät näkevät Lapin AMKin vastuullisena toimijana?
Onnistuneessa rekrytoinnissa paras hakija ei karsiudu pois esimerkiksi ennakkoluulojen tai tiedostamattomien olettamusten takia. Kerromme tässä artikkelissa, mitä on kielitietoinen rekrytointi ja miten sillä tuetaan työnantajan valmiuksia tunnistaa paremmin kansainvälistä osaamista ja rekrytoida parhaat osaajat tehtävään kielitaustasta riippumatta.
Kansainvälisten opiskelijoiden rekrytoinnista on monenlaista hyötyä työnantajille ja työyhteisöille. Onkin syytä pohtia, kuinka saamme kansainväliset opiskelijat pysymään alueella valmistumisen jälkeen.
Kokeilussa on kyse ennakkoluulottomasta tavasta ajatella, joten kokeilijan on oltava valmis siihen, että onnistuneeseen lopputulokseen pääseminen on enemmän tai vähemmän riskialtista. Näin ollen kokeilujen toteuttamiseksi tarvitaan luottamusta omaan ja toisten osaamiseen, rohkeutta kokeilla uutta ja kykyä oppia virheistä sekä avointa ja vuorovaikutteista toimintakulttuuria.
Lumen-lehden kevätnumeron 2/2024 teemana on kokeilukulttuuri ja kokeilut. Tervetuloa lukijaksi!
In English
Opetellessamme kävelemään, emme vain yhtenä päivänä nouse jaloillemme ja ala kävellä vanhempiemme hämmästykseksi. Sen sijaan kolistelemme päätämme pöydänreunaan, etsimme tukea huonekaluista ja tömähtelemme pyllyllemme. Omaksumme uuden asian kokeilujen kautta.
Kokeilujen tehtävä on olla se vaihe, jossa saa vähän kolauttaa päätä pöydän kulmaan, ottaa tukea ja kompastella.
In English
Monilla aloilla haluttaisiin turvautua ajattelutapaan, joka nojaa suljettuihin systeemeihin. Suljetuissa systeemeissä ihminen toimii ennustettavasti kuin kone ainakin, eikä ulkoiset tapahtuvat vaikuta ihmisen toimintaan.
Organisaatiossa tai työyhteisössä vallitseva kulttuuri voi monin tavoin estää tai edistää kokeiluihin suhtautumista ja niihin ryhtymistä.