Osallistumisen tuskaa

Olen seurannut Living Lab-toimintaa ja etenkin lappilaisia “labeja” ja ihmetellyt osallistujien eli asukkaiden haluttomuutta kehittää aluettaan. Mistä tämä johtuu – laiskuudesta vai tietämättömyydestä? “Ei jaksa” on huono vastaus. Osallistuminen on ainakin mielestäni energiaa tuovaa. Mitä mieltä sinä olet? -Seija

Posted in Elävä Lappi, Living Lab, Rajalla, Sosiaalinen Media | 7 Comments

Living labiä etsimässä

Minulle tarjottiin mahdollisuus osallistua Enoll Summer Schooliin Espoossa. Olen ollut luontoliikunnan asiantuntijana Ounasvaaran living lab hankkeessa. Rehellisesti sanottuna en ole oikein ymmärtänyt tätä living lab termiä. Ehkä tästä johtuen, olen pitänyt kokolailla huuhaana asioita joita Ounasvaaralla on puuhasteltu.

Lähdinkin kesäkouluun sillä mielellä, että nyt mie selvitän mitä se living lab oikein on. Aika nopeasti  jo ensimmäisen päivän aikana alkoi näyttää siltä, että osallistuja joukossa vallitsi tietty harmonia siitä, että living lab on mahtava juttu. Tarkemmin kuin alkoi kysellä ihmisiltä (joita tuli tavattua yli miun sosiaalisen käsityskyvyn) paljastuikin, että kukaan ei tiennyt tai pystynyt määrittelemään living labia saati sitten kyseenalaistamaan asioita. Keskusteluiden pohjalta selvisi, että paljon niitä oli myös suljettu (se ei selvinnyt mitä ne ”living labit oli ollut, saati mitä niissä oli tehty). Eipä käy kateeksi niitä tahoja, jotta yrittävät living labistä tehdä liiketoimintaa.

Biljoonia tuntui silti olevan jaossa ja tämä jos mikä aiheutti projektiheppuleissa suunnatonta innostusta, kaikki (tosiasiassa ei mikään) oli Gorgeousta tai muita ylisanoja ilman minkäänlaista konkretiaa. Maallikon näkökulmasta ajateltuna koko ”aatteen” kannalta olisi järkevää, jos edes promille noista biljoonista käytettäisiin living lab terminologian ja menetelmien määrittelyyn. Tällä saataisiin ainakin aikaan se, että tiedettäisiin mistä puhutaan. Kesäkoulun ohjelman perusteella tämä määrittely olisi myös auttanut ohjelman laatimisessa. Paluu lennolla mietin päivien antia ja mitä ihmettä tästä kotona kertoisi. Tajusin, että Ounasvaaralla toteutetut asiat ovatkin edistyksellisiä. Eihän se hukkareissu ollut.

 Jarmo Rinkinen, terveys- ja liikunta-alan opettaja, Ounasvaaran kehittäjä Elävä Lappi -hankkeessa

Posted in Elävä Lappi, Living Lab, Ounasvaara | Tagged , , , , | 1 Comment

Living Lab: Kehitä paikallisesti, kilpaile kansainvälisesti

Asukas. Yritys. Ihminen. Palveluhenkilö. Käyttäjä. Organisaatio. Omainen. Hallinto.

Kaikki edellä mainituista joko käyttävät, suunnittelevat tai tuottavat omalta osaltaan tuotteita ja palveluita.

Tuotteisiin ja palveluihin liittyy olennaisesti ajatus siitä, kuinka ne suunnitellaan. Näiden osalta voidaan karkeasti erottaa kolme suunnittelutapaa. Ensimmäinen tapa on sellainen, jossa tuottaja suunnittelee palvelun ja käyttäjää ei kuunnella. Toinen suunnittelutapa sisältää ajatuksen käyttäjien mielipiteiden kuuntelusta, mutta jossa tuottaja suunnittelee palvelun kokonaisuudessaan itse. Kolmannessa suunnittelutavassa käyttäjiä, henkilöstöä ja kumppaneita kuunnellaan ja palvelua tai tuotteita suunnitellaan yhdessä. Voidaan puhua käyttäjälähtöisyydestä.

Käyttäjälähtöisyys sinällään ei ole uusi asia, sillä sitä on tehty aiemminkin, joskin pienemmässä mittakaavassa. Hyvänä esimerkkinä käyttäjälähtöisestä suunnittelusta voi mainita Rapala-yrityksen perustajan, yrittäjä Lauri Rapalan, omat kalastuskokemukset, joiden pohjalta syntyivät yrityksen ensimmäiset uistimet. Yrityksellä on takanaan jo yli 60 vuotta liiketoimintaa, ja käyttäjälähtöisyys on yrityksen yksi kantavista voimista.

Käyttäjälähtöinen toiminta on noussut merkittäväksi osaksi yritysten ja alueiden kilpailukykyä ja innovaatiotoimintaa. Käyttäjälähtöisessä kehittämisessä käyttäjät nostetaan toiminnan keskiöön. Uusi ajattelutapa liittyy näkemykseen, joka korostaa käyttäjien, kehittäjien ja hyödyntäjien roolia palvelujen ja tuotteiden kehittämisessä.

Käyttäjälähtöiseen toimintaan liittyy läheisesti palvelumuotoilu, jonka keskeisenä tavoitteena on palvelukokemuksen käyttäjälähtöinen suunnittelu. Tämä tarkoittaa sitä, että palvelu vastaa käyttäjän tarpeita ja palvelun tarjoajan liiketoiminnallisia tavoitteita.

Monimuotoinen käyttäjälähtöinen kehittämistoiminta on synnyttänyt erilaisia Living Lab -yhteisöjä eri puolille Suomea. Living Lab -yhteisöllä tarkoitetaan käyttäjälähtöistä avointa innovaatioympäristöä, jonka avulla tuottajat voivat kehittää yhdessä käyttäjien kanssa tuotteita tai palveluita aidoissa käyttäjätilanteissa. Living lab -ympäristöissä voidaan yhdistää koulutus-, tutkimus- ja innovaatioprosesseja, ja menetelmä sopii niin yksittäisten tuotteiden kuin julkisen palvelusysteemin testaamiseen. (Kts. http://www.livinglabs.fi/mika-on-living-lab)

Suomessa Living Lab -toiminta tunnetaan parhaiten erilaisten kaupunginosien kehittämiseen keskittyneistä hankkeista, esimerkkinä vaikkapa Helsingin Arabianranta. Lapin alueella toimii Elävä Lappi -hanke, jossa esimerkiksi Rajalla Living Lab kehittää Tornion ja Kemin alueella palveluita ja tuotteita.

Haastavinta uudentyyppisessä kehittämisessä on saada käyttäjät ja tuottajat yhteen. Torniossa toimintaa on organisoitu järjestämällä avoimia kehittämistyöpajoja, joissa kaupunkilaiset ovat päässeet ideoimaan ja kehittämään käyttäjälähtöisiä palveluja ja tapahtumia alueen toimijoille. Toiminnasta kiinnostuneet ovat voineet lähettää ideoitaan myös sosiaalisessa mediassa. Tärkeää onkin, että mahdollistetaan sekä fyysisiä että virtuaalisia osallistumismahdollisuuksia.

Kokemukset ovat olleet kannustavia, vaikka tällainen kehittämiskulttuuri onkin vielä uudentyyppistä. Osallistujia kehittämistyöpajoissa on ollut paljon, mikä viittaa siihen, että yhteisön jäsenet ovat kiinnostuneita ja halukkaita osallistumaan alueensa kehittämiseen. Haasteellisempaa on ollut saada ideat käytäntöön, etenkin silloin, kun kehittäminen on vaatinut rahallista panosta.

Marika Saranne, projektipäällikkö Elävä Lappi -hanke

Seija Jäminki, lehtori ja Elävä Lappi -hankkeen työntekijä

Posted in Elävä Lappi, Living Lab, Yhteiskehittäminen | Tagged , , , , , , , , | Comments Off on Living Lab: Kehitä paikallisesti, kilpaile kansainvälisesti

Kesäterveiset!

Elävä Lappi -hanke jää nyt ansaitulle kesätauolle ja aktiivinen toimintaa jatkuu taas syksyllä. Kiitos kaikille yhteistyökumppaneille kuluneesta keväästä, on ollut ilo olla mukana lukuisissa kehittämistoimenpiteissä. Kiitos myös aktiivisille opiskelijoille, jotka ovat olleet mukana erilaisia toimeksiantoja! Oheisessa videossa on tiivistetysti opiskelijapalautetta käytännönläheisten projektien toteuttamisesta.

Hyvää kesää kaikille!

Psst! Rajalla Living Labia ja Meri-Lapin kehittämistä koskeva lehtijuttu löytyy uusimmasta innovaatioverkoston Onni-lehdestä.

Posted in Elävä Lappi, Living Lab, Opetuksen integrointi, Rajalla | Tagged , , | Comments Off on Kesäterveiset!

Mitä menetelmiä käytethiin?

Kevään 2012 toimeksiannot toteutettiin osana Asiakkuuksien hallinta ja arvomyynti –kurssia. Opintojakson alku oli luentoja ja teoriaa aiheesta ja työpajojen järjestäminen oli yksi osa kurssin suoritusta.  Opiskelijoiden tehtävänä oli kehittää asiakasarvoa tuottavia palveluita ja tapahtumia yhdessä asiakkaiden kanssa ja tätä varten piti soveltaa erilaisia osallistavia menetelmiä.

Kesämarkkinoiden ideointitapahtuma oli avoin, non-stop tyyppinen tilaisuus, jossa ihmiset poikkesivat työpäivän jälkeen. Tila oli jaettu erilaisiin pöytäryhmiin, jokaisessa pöydässä oli erilainen lomake. Osa ihmisistä kiersi kaikilla pisteillä, toiset kahvittelivat yhden pöydän ääressä. Omia ideoitaan sai jättää perinteisellä lomakkeella laittamalla rastia ruutuun tai vastaamalla avoimiin kohtiin. Tarjolla oli nelikenttiä tapahtuman eri osa-alueista: mitä ihmiset haluaisivat ostaa, tehdä, nähdä (esityksiä) tai kuulla (musiikkia) Kesämarkkinoilla. Samoja teemoja lähestyttiin myös negaation kautta; mitä ihmiset eivät nimenomaan haluaisi Kesämarkkinoilla nähdä, tehdä tai kuulla. Teemataulukkoon osallistujat saivat luoda erilaisia teemoja tapahtumalle ja niiden avulla ideoitiin Kesämarkkinoiden musiikkia, tarjoiluja ja aktiviteetteja.

Kesämarkkinoiden ideointityöpajassa Raatihuoneella oli pöydät täynnä erilaisia lomakkeita.

Ostostapahtuma Rajakahakkaa arvioitiin ohjeistetun lomakkeen avulla. Lomakkeessa oli sopivasti yhdistetty piirtämistä, numeroarviointia ja vaihtoehto-akseleita. Tarjolla oli sekä avoimia kysymyksiä että täydennettäviä lauseita helpottamassa vastaamista. Vastauksia saatiin monipuolisesti ja kattavasti, lomake oli selkeästi toimiva! Aina jää kuitenkin jotain kehitettävää; tämä lomake olisi kannattanut pikaisesti testata etukäteen, jolloin olisi huomattu muutamat päällekkäisyydet. Loppukeskustelu oli rento ja epämuodollinen kahvittelutilaisuus, jossa yksi ryhmän jäsenistä teki muistiinpanoja keskustelun rönsyillessä tapahtuman eri osa-alueisiin.

Rajakahakka-tapahtumaa asiakkaat arvioivat omatoimisesti ja ohjeistetusti.

Kuntosalilla pidetyssä työpajassa osallistujat jaettiin pienryhmiin. Jokainen ryhmä kävi läpi DayGym –palvelun vaihe vaiheelta. Ryhmissä oli yksi vetäjä, joka kirjasi ideat ja ruokki keskustelua oikeaan suuntaan. Vetäjällä oli tukenaan palveluprosessin kuvaus vaiheittain ja tarvittaessa hän näytti niitä myös pienryhmän jäsenille. Pienryhmä-työskentelyn jälkeen kaikki osallistujat koottiin yhteen ja palvelua ideoitiin vielä negaation kautta – mikä olisi kamalinta kuntosalilla tai millainen DayGym-palvelu olisi ihan hirveä?  Ideoita heiteltiin ilmaan lennokkaasti ja yksi henkilö kirjasi ne muistiin kaikkien nähtäville.

Yhtenä DayGym-palvelun vaiheena oli kuntosalille meno, minkä yhteydessä keskusteltiin tarvittavista varusteista ja palveluista.

Artikkelin koosti Rajalla Living Labin kehittäjä Marjo Jussila opiskelijatiimien raporttien perusteella.

Posted in Elävä Lappi, Opetuksen integrointi, Rajalla, Työpajat | Tagged , , , , , , , , | Comments Off on Mitä menetelmiä käytethiin?

Miten saathiin ihmisiä paikalle?

Keväällä 2012 toteutettiin Rajalla Living Labissa kolme erilaista kehittämistyöpajaa, joista blogissa onkin jo kirjoitettu. Jokaiseen kehittämistyöpajaan kutsuttiin ihmisiä hieman eri tavalla ja niissä sovellettiin erilaisia osallistavia menetelmiä.

Kesämarkkinoiden ideointitapahtumasta kerrottiin Elävä Lappi -Facebook-sivustolla ja opiskelijoiden omien sosiaalisten kontaktien kautta. Paikallisia yrittäjiä informoitiin sähköpostitse ja tapahtuma-alueen lähimmissä yrityksissä vierailtiin ideoita keräten ja tapahtumaa promoten. Myös puskaradiolla oli oma roolinsa osallistujien kutsumisessa.

DavidClub –kuntosalilla pidettyyn työpajaan kutsuttiin niin hankkeen kuin kuntosalin Facebook-sivujen kautta. Mahdollisesti kiinnostuneita ihmisiä etsittiin opiskelijoiden omista lähipiireistä ja lopulta ideoita kysyttiin myös ihan satunnaisilta kauppakeskuskävijöiltä.

Rajakahakka-tapahtuman kehittä-misessä ihmisten tuli käydä kauppakeskuksessa tapahtuman aikaan ja kirjoittaa oma palaute tapahtumasta. Viimeisenä tapah-tumapäivänä pidettiin loppu-kahvittelut, jolloin palkittiin osallistujat, tarjottiin kahvit kiitokseksi ja keskusteltiin palautteista. Tässäkin tapauksessa palautteen antajia kutsuttiin Facebookissa, mutta lopulliset osallistujat saatiin omien kontaktien avulla.

On haasteellista luoda erilaisista kehittämistilaisuuksista niin matalan kynnyksen tapahtumia, että kuka vain uskaltaa tulla paikalle. Parhaiten osallistujia saatiin omien verkostojen ja kontaktien kautta. Henkilökohtainen kutsu ja suosittelu toimivat siis tässä tapauksessa luottamusta herättäen.

Kun ihmiset saa kynnykselle kurkkimaan, niin sopiva tunnelma houkuttaa kyllä mukaan. Kevään kehittämistyöpajoissa huomattiin, että rentoa tunnelmaa luodaan messumaisella tapahtumalla – ei puhuvia päitä ja kuuntelevaa yleisöä, vaan pieniä pöytäryhmiä, erilaisia pisteitä ja mahdollisuus kierrellä ja katsella omaan tahtiin. Unohtaa ei sovi myöskään jokaisen tulijan tervehtimistä, kahvitarjoilua ja mukavaa taustamusiikkia!

Artikkelin koosti Rajalla Living Labin kehittäjä Marjo Jussila opiskelijatiimien raporttien perusteella.

Posted in Elävä Lappi, Living Lab, Opetuksen integrointi, Rajalla, Työpajat, Yhteiskehittäminen | Tagged , , , | Comments Off on Miten saathiin ihmisiä paikalle?

Oikean elämän ongelmia ratkomassa

Syksyllä markkinatutkimuksen kurssilla liiketalouden opiskelijat pääsivät käytännössä tekemään markkinatutkimusta. Viime viikkoina olette voineet lukea blogista, kuinka opiskelijat ovat järjestäneet työpajoja eri teemojen ympärille. On kehitetty uutta DayGym-palvelua ja uutta Kesämarkkinat- tapahtumaa sekä arvioitu ja annettu palautetta Kauppakeskuksen nykyisestä Rajakahakka-tapahtumasta.

Kesämarkkinat toimeksiantoa työstä-neelle opiskelijatiimille tehtävä toi mukavaa vaihtelua perinteiseen kouluopiskeluun ja luennoilla haukot-teluun. He kokivat työskentelyn mielekkääksi ja uskovat, että käytännönläheisestä opiskelusta ja oikeista toimeksiannoista on hyötyä myös tulevaisuudessa.

Sekä DayGym-palvelun että Rajakahakka ja Kesämarkkinat -tapahtumien kehittäminen projektityyppisesti mahdollisti vapaan ja itsenäisen työskentelyn. Toimeksiantojen työstäminen auttoi opiskelijoita näkemään sen, millaisia työtehtäviä tradenomi voi mahdollisesti työelämässä tehdä. Projektin parissa he kokivat saaneensa paremmat ”eväät” tulevaisuuteen kuin perinteisillä kalvosulkeisilla!

Toimeksiannot olivat mielenkiintoisia, vaikka niihin liittyi myös omat haasteensa. Yhtenä haasteena oli esimerkiksi käyttäjälähtöisen näkökulman omaksuminen. Ideointiin osallistuu mielellään itsekin, mutta koska ajatuksena oli saada ideat kaupunkilaisilta, opiskelijatiimin omat mielipiteet täytyi jättää taka-alalle.

Artikkelin koosti Rajalla Living Labin kehittäjä Marjo Jussila opiskelijatiimien palautteen perusteella. 

Posted in Elävä Lappi, Opetuksen integrointi, Rajalla, Työpajat, Yhteiskehittäminen | Tagged , , | Comments Off on Oikean elämän ongelmia ratkomassa

DayGym -palvelua kehittämässä

David Club kuntosali on Tornion vanhin kuntosali ja sijaitsee nykyään Rajalla Kauppakeskuksessa. Ryhmämme sai tehtäväksi uuden päiväkuntosalipalvelun kehittämisen David Club kuntosalille. Tarkoituksenamme oli luoda asiakaslähtöinen DayGym -palvelu sellaisille asiakkaille, jotka eivät tavallisesti käytä kuntosalipalveluja. Esimerkkinä vaikkapa kauppakeskuksessa asioivan perheen mies ja lapset, joilla ei ole siellä juurikaan tekemistä eli ns. “huokailija”.

Järjestimme kuntosalilla kehittämis-tilaisuuden, johon hankimme asiakkaita Elävän Lapin Facebook-sivustojen ja omien verkostojemme kautta. Tämä osoittautui odotettua vaikeammaksi, joten jalkau-duimme myös kauppakeskuksen käytäville haastattelemaan asiakkaita. Ideoita tuli monipuolisesti ja koko palvelu yleensäkin sai paljon positiivista kannatusta.

Kehittämistilaisuudessa ja kauppakesku-ksen asiakkaita haastatellen kerättiin ideoita ja ajatuksia DayGym-palvelun kehittämisen tueksi. Ideoiden keruussa sovellettiin kahta erilaista menetelmää: Palvelupolun avulla ideoita kerättiin yksityiskohtaisesti palvelun jokaiseen vaiheeseen markkinoinnista kuntosalilla olemiseen ja asiakkaan sitouttamiseen. Polun eri vaiheista keskusteltiin pienryhmissä. Pienkeskustelujen jälkeen kaikki osallistujat koottiin yhteen ja negatiivisen aivoriihen avulla muodostettiin mahdollisimman negatiivinen kuntosalipalvelu, jonka avulla saatiin ideoita siitä, millainen palvelu ei missään nimessä saa olla.

Kehittämistilaisuuden tuotok-sena saatiin kiitettävästi ideoita ja palautetta. Toivomme, että työpanoksestamme ja kehittä-mistilaisuudesta oli todellista hyötyä kuntosalin omistajalle ja DayGym-palvelun kehittäminen jatkuu.

Kiitämme lämpimästi kaikkia osallistujia hyvistä ideoista ja toivomme vastaavia toimeksiantoja tulevaisuudessakin! Osallistujien kesken arvottiin ilmainen ohjattu kuntosalikäynti ja onni suosi tällä kertaa torniolaista nuorta miestä.

DayGym -palvelun kehittäjätiimi: Ville Toivanen, Sampsa Wesslin, Noora Kuukasjärvi, Annu Ponkala, Antti Toivoniemi ja Jaana Rissanen.

Posted in Elävä Lappi, Living Lab, Opetuksen integrointi, Rajalla, Työpajat, Yhteiskehittäminen | 1 Comment

Ketterästi kehittäen, vesiputousmallit hetkeksi unohtaen

Ohjelmistokehityksessä ketterä (agile) kehitys on ollut vallalla jo jonkin aikaa. Kun kehitetään ketterästi, ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa tai mallia saavuttaa haluttu lopputulos. On kuitenkin olemassa kokoelma periaatteita, joita noudattamalla syntyy hyvä lopputulos. Sininen Meteoriitti yrityksen sivuilla on listaus ketterän kehityksen yleisperiaatteista: asiakastyytyväisyys, hyväksy muutos, julkaise aikaisin ja usein, toimiva sovellus, tasainen tahti, tiivis yhteistyö, suora keskustelu, luottamus työntekijöihin, tekninen loistokkuus, yksinkertaisuus, itseohjautuvuus ja itsetarkastelu.

Mutta näistähän suurin osa vastaa Living Labin ja palvelumuotoilun periaatteita. Niissä asiakas ja käyttäjä ovat kehittämisen keskiössä ja mukana tiimissä, ideoita ja ajatuksia testataan iteratiivisesti ja kokoajan, jotta lopputulos on laadukas ja sen lisäksi ollaan koko prosessin ajan vuorovaikutuksessa eri sidosryhmien kanssa. Meille käyttäjätarinat ovat tärkeämpiä kuin vaatimusten määrittely, samoin kuin ketterässä ohjelmistokehityksessä.

Mari Hartemo kirjoittaa blogitekstissään: ”Ketterien menetelmien kautta ponnistaa myös palvelumuotoilu, tuo tämän päivän hottis. Yhdessä tekeminen on sen keskeisiä toimintatapoja.” Mirja Ahvenainen on määrittelyt lopputyössään palvelumuotoilun ketteriä menetelmiä, joita ovat esimerkiksi persoonat, palveluprototypointi ja storyboarding. Ketteristä menetelmistä voidaan myös hyödyntää osioita perinteisempien ”raskaiden” menetelmien vastapainoksi, esimerkiksi haastattelupelien kautta.

Ketterän kehityksen voittokulku ei tarkoita sitä, että esitutkimus tai valmistelu pitäisi kokonaan unohtaa. Erityisesti silloin kun kehityskohteen tai lopputuloksen määrittäminen etukäteen on vaikeaa, kannattaa hyödyntää ketteriä menetelmiä. Usein suunnittelutyö on tehokkaampaa tehdä yhdessä ja koko ajan testaten sekä konseptia parantaen kuin paperityönä ennakkoon. Ketterä kehittäminen vaatii systemaattista toimintamallia sekä yrityksen aktiivista osallistumista. Aito ja aktiivinen läsnäolo on tärkeää niin yritysten välisessä yhteistyössä kuin käyttäjienkin kanssa.

Essi Kuure – kehittäjä, muotoilija ja käyttäjälähtöisyyden puolesta puhuja

Posted in Palvelumuotoilu | Tagged , , | 1 Comment

Muutos edellyttää ajatustyötä

Meistä jokainen ei ole voinut välttyä huomaamasta, kuinka herkkiä ja nopeita yritykset tänä päivänä ovat kerätessään palautetietoa asiakkailtaan. Kun yövyt hotellissa, suurella todennäköisyydellä saat aika nopeasti sähköpostiisi palautekyselyn.  Vastikään itselleni tuli vastaan tapaus, jossa hotelli tiedusteli voidaanko palaute laittaa välittömästi heidän Facebook -sivulleen. Tämä on selkeä esimerkki todellisesta palautetiedon keruusta. Palautteen keruu sisältää myös laaduntarkkailua, jossa asiakaspalaute on yhtenä indikaattorina, miten palveluprosessi asiakkaan näkökulmasta on onnistunut.

Markkinointi ja mainonta – verkkolehdessä oli kuukausi sitten tieto, että ”ihmekauppa” Tiimari on avannut kolme “uuden sukupolven testimyymälää” kauppakeskus Jumboon Vantaalle, Myllyyn Raisioon ja Willaan Hyvinkäälle. Uusi myymäläkonsepti on suunniteltu erityisesti kauppakeskuksissa sijaitseviin myymälöihin. Konseptin tavoitteena on luoda trendikäs, värikylläinen ja moderni myymälä, jossa on kodinomainen ja lämmin tunnelma. Samalla Tiimari testaa myymälöissä uusia valikoimaratkaisujaan. Verkkolehden jutun mukaan asiakkaat testaavat uutta myymäläkonseptia ja heidän kokemuksiaan uusista ratkaisusta tutkitaan. Kirjoitus ei tarkemmin valota tutkimusmenetelmiä eikä tutkimuksen toteuttajia.

Yhtä kaikki asiakastietoa kerätään, mutta hyödynnetäänkö sitä todella. Kokemuksemme mukaan monilta palveluyrityksiltä puuttuu asiakastietojen keruun ja käsittelyn systematiikka. Tai jos sellainen on käytössä, keskitytään etupäässä enemmän määrällisten kuin laadullisten asiakastietojen hyödyntämiseen.

Elävä Lappi -hankkeen Ounasvaaran pilotissa Lapin yliopiston yhtenä tehtävänä on tutkia asiakastietojen keräämistä sekä niiden käyttöä palveluiden ja tuotteiden kehittämisessä. Yritysten päivittäisessä toiminnassa arvokasta asiakastietoa on koko ajan saatavilla. Asiakasrajapinnassa työskentelevät tekevät tietoisesti tai tahtomattaan jatkuvasti havaintoja ja huomioita siitä, mitä asiakas tuntee ja huomio, arvostaa sekä miten toimii ja käyttää palveluita. Tuota tietoa ei yleensä kuitenkaan systemaattisesti oteta käyttöön tuotekehityksessä tai nykyisten palveluprosessien kehittämisessä. Tähän olemme kehittämässä menetelmiä.

Monen lappilaisen matkailuyrityksen menestystarinan takaa löytyy yrittäjän vahvan persoonan liittyminen yrityksen tuotteisiin. Yrittäjät ovat tehneet tuotekehitystä tiiviissä vuorovaikutuksessa asiakkaidensa kanssa. He ovat herkällä korvalla kuunnelleet asiakkaiden tuntemuksia ja tehneet havaintoja tuotettujen palveluiden toimivuudesta. Palveluita on kehitetty jatkuvan parantamisen periaatteella. Toiminnan laajentuessa ja muodostuessa todelliseksi liiketoiminnaksi tuo aiemmin toiminut hyvä yhteys asiakkaisiin on yrittäjän näkökulmasta heikentynyt. Entisenlaiseen toimintaan ei samassa mittakaavassa ole enää mahdollisuuksia jo yksinkertaisesti janapuutteen vuoksi.

Asiakas- ja käyttäjälähtöisyys, Living lab ja avoin innovaatio ovat käsitteitä, joiden avulla edellä kuvattu matkailuyrittäjän perinteinen tuotekehitysmalli pyritään ottamaan käyttöön laajemmassa mittakaavassa. Olennaista tuotekehitysmallien muutoksessa on uusien ajattelumallien (viitekehyksien) sisäistäminen. Ilman tuon muutosprosessin läpikäyntiä on vaarana, että uusilla toimintatavoilla saatavissa olevat hyödyt jäävät vajavaisiksi. Muutos vaatii työtä ja ennen kaikkea paljon ajattelua.

Raimo Jänkälä, Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

Posted in Elävä Lappi, Living Lab, Matkailu, Ounasvaara | Tagged , , , , , , | Comments Off on Muutos edellyttää ajatustyötä