Kun nuorten pahoinvointi lisääntyy, luontoperustaiset toimintatavat nousevat entistä tärkeämmiksi osaksi nuorisopalveluita ja tarjoavat uusia mahdollisuuksia tukea nuoria arjen ja palveluiden tasolla.
Rovaniemen ja Vaasan nuorisopalvelut tarttuivat LuontoHyte-hankkeen tuella tähän tarpeeseen ja juurruttivat luontotoimintaa nuorisotyöhön monin tavoin, osaksi sisätiloja, yksilö- ja ryhmätoimintaa sekä hyvinvoinnin mittareita.
Luonto on yksi perhetyön menetelmistä. Luonnon elvyttävät ja rauhoittavat hyvinvointivaikutukset vahvistavat perhesuhteita ja parhaimmillaan vuorovaikutusta.
Tätä artikkelia varten pyydettiin Lapin hyvinvointialueen perhesosiaalityön sekä lastensuojelun perhetyöntekijöiltä käytännön esimerkkejä luontolähtöisyyden hyödyntämisestä perheiden hyvinvoinnin tukena.
Brittiläiseen innovaatioon perustuva hyvinvointilähete-malli on levinnyt jo 31 maahan. Lapin ammattikorkeakoulussa kehitettiin suomalaiseen harvaan asuttuun ekosysteemiin soveltuva malli ja linkkihenkilöiden koulutus. Koulutuksessa painotetaan linkkihenkilön roolia ja tehtävää rinnallakulkijana tuettaessa lähetteen saajaa hänelle mielekkääseen toiminnan piiriin.
Artikkelissa avataan hyvinvointialueiden ja sosiaalihuollon yksityisten palveluntuottajien yhteistyötä Kanta-palveluihin liittymisessä. Liittymisen takaraja, syyskuu 2026, on sama sekä julkisille että yksityisille organisaatioille, mutta yksityiset palveluntuottajat ovat riippuvaisia hyvinvointialueista sekä liittymismalleihin että rekisterinkäyttöoikeuksiin liittyen. Hyvinvointialueiden erilaiset ohjeet ja eritahtisuus omassa Kanta-palveluihin liittymisessä vaikeuttaa tilannetta yksityisten osalta entisestään.
Alaikäisiin kohdistuva väkivalta on vakava yhteiskunnallinen ongelma, joka vaatii viranomaisten välistä yhteistyötä ja strategista lähestymistapaa. Osaamisen kehittäminen, strateginen ennakointi ja johtaminen ovat keskeisiä tekijöitä alaikäisiin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisyssä. Barnahus-malli tarjoaa tehokkaan ja lapsiystävällisen lähestymistavan, mutta sen onnistunut toteuttaminen edellyttää jatkuvaa kehittämistä, yhteistyötä ja sitoutumista kaikilta osapuolilta.
Terveys- ja sosiaalipalvelut kuuluu työllisten osalta suurimpien joukkoon. Alueiden ja paikkakuntien veto- ja pitovoima ovat ratkaisevassa roolissa työvoiman rekrytointi- ja rekrytoitumistilanteessa.
Myös Suomessa on yleistynyt hyvinvointipalveluiden welfare mix -monituottajamalli, jossa hyvinvointipalveluja tuottavat julkinen sektori, yksityinen sektori, organisoitu järjestösektori sekä uusimpana tulokkaana kansalaisaktivismiin ja verkostomaiseen toimintaan perustuva 4. sektori.
Tammikuussa 2025 järjestettiin Sydämen asialla -teemapäivä sepelvaltimotautia sairastaville asiakkaille yhteistyössä Sydänpiirin ja ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa.
Teemapäivän myötä nousi esiin tarve kehittää julkisen terveydenhuollon rinnalle uusia, joustavia matalan kynnyksen palveluita, jotka tukevat asiakkaita kokonaisvaltaisesti.
Käytössä olevilla resursseilla vaikuttaa olevan mahdotonta toteuttaa laajaa lainsäädännön tehtävää virkaeettisesti kestävällä tavalla ja jopa laittomuuksia joudutaan tietoisesti tekemään.
Hyvinvointivaltiossa eettisen polarisaation värähtely on viheliäinen ongelma.
Yhteiskuntamme perustuu ajatukseen oikeudenmukaisuudesta, tasa-arvosta ja ihmisarvon kunnioittamisesta. Yhdenvertaisuus lain edessä tarkoittaa sitä, että jokaisella yksilöllä on samat oikeudet ja velvollisuudet.
Tällä hetkellä yhdenvertaisuuden toteutumisessa näyttää selkeästi olevan haasteita esimerkiksi hyvinvointialueiden vastuualueilla olevien palveluiden toteutuksessa.
On merkittävä ero, puhutaanko hyvinvointivaltiosta vai hyvinvointiyhteiskunnasta. Vahvaan hyvinvointivaltioon kuuluisi vahva sivistyseetos. Hyvinvointivaltion pelastamiseksi tarvittaisiin merkittävää sivistysloikkaa eli eetoksen muutosta kohti ihmiskeskeisempää, välittävämpää, kestävämpää yhteiskuntapolitiikkaa. Tämä edellyttää mm. talousajattelun monipuolistamista lisäämällä hyvinvointitaloudellista ajattelua.
Lastensuojelutyö on vaativaa ammatillista työtä. Työssä kohdattavat lasten, nuorten ja perheiden monimutkaiset tilanteet, työhön liittyvä aukkoinen tieto, arjen työn monet paradoksit sekä ihmiskuvallisen ymmärryksen moninaisuus luovat työhön vahvan kompleksisuuden kehyksen.
Tämä artikkeli toimii yhtenä sijaishuollon kehittämistyötä tukevana ymmärryksen välineenä.
Tekoäly on nopeasti nousemassa keskeiseksi osaksi terveydenhuollon digitalisaatiota. Terveydenhuollon ammattilaisten asenteet tekoälyä kohtaan ovat pääosin myönteisiä, vaikka huolia tietosuojasta ja tekoälyn vaikutuksista inhimilliseen hoitokokemukseen esiintyy.
Sairaanhoitajan työ on vastuullista, hän on vastuussa työstä itselleen, kollegoilleen, potilaalle, hänen läheisilleen sekä koko yhteiskunnalle.
Vahva ammattieettinen osaaminen luo pohjaa vastuulliselle hoitotyölle ja sairaanhoitajan eettiset ohjeet ovat tärkein perusta siihen.
Mikä saa ihmisen lähtemään vuodeksi Pohjolan erämaihin?
Kirjaa lukiessani aloinkin kerralta, millaisia valmisteluja onnistunut retki edes lähiluontoon ryhmän kanssa vaatii. Kynnystä lähteä ei pidä nostaa korkealle. Keskeistä mielestäni on luontolähtöisessä toiminnassa ennakointi ja valmistautuminen, jotta luontoelämys on mahdollista ottaa osaksi hyvinvointityötä.
Tässä artikkelissa tarkastelemme Lapin ammattikorkeakoulun Rovaniemen kampuksen hoitotyön opiskelijoiden osallistumista digitaalisten palveluiden kehittämistyöhön Lapin hyvinvointialueen (Laphan) kotihoidon etäviriketoiminnan tuottamisessa.
Kehittämiseen osallistuminen on mahdollistanut opiskelijoille aivan uudenlaista innovatiivista toimintaa ja erityisesti etäohjaukseen liittyvien ammatillisten kompetenssien kehittämistä.
Hoitotyön monimuotokoulutuksessa verkko-opintoja on kehitetty ja toteutettu pitkään, mutta ensimmäistä opintojaksoa ei ole kuitenkaan ollut aiemmin mahdollista opiskella kokonaan verkossa.
Lähihoitajataustaiset opiskelijat ovat antaneet jonkin verran palautetta, että heidän osaamistaan voitaisiin tunnistaa peremmin ja tarjota opintojaksolle erilainen suoritustapa. Niimpä Kemin kampuksella tarjottiin vaihtoehtoinen suoritustapa verkko-opintoina.
Tulevaisuus tuo muutoksia kotihoitoon ja tulevaisuuden hoitajan tulee valmistautua sekä olla valmis tekemään hoitotyötä eri tavalla kuin ennen. Positiivinen asenne digitalisoitumista ja teknologisia ratkaisuja kohtaan on tärkeää.
Robotiikkaa voidaan käyttää esimerkiksi lääkehoidossa ja osittain vuorovaikutuksessa. Robotiikka ei kuitenkaan korvaa hoitajan fyysistä kosketusta tai läsnäoloa, joka on tärkeää jokaisen ikääntyneen asiakkaan kokea kotihoidossa.
Tulevaisuudessa tarvitaan tiivistä moniammatillista yhteistyötä, jotta kyetään vastaamaan asiakkaiden kokonaisvaltaiseen hyvinvoinnin tarpeeseen.
Opiskelijat saavat kuvan moniammatillisen yhteistyön tärkeydestä asiakkaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja terveyden tukemisen kannalta. Asiakkaiden tarpeet voidaan ymmärtää kokonaisvaltaisesti eikä vain yhden ammattiryhmän näkökulmasta, koska ammattilaiset tuovat mukanaan erilaisia näkökulmia ja asiantuntemusta.
GeroDigiLead-hankkeen keskiössä ovat digitaaliset ja teknologiset ratkaisut ja niiden tehokkaampi hyödyntäminen ikäihmisten palveluissa. Digimuutosprosessit edellyttävät organisaatioissa johtamista ja ikäihmisten palveluita tuottavissa organisaatioissa työskentelevät lähijohtajat ovat digimuutosprosessien kannalta keskeisiä toimijoita.
Hanke toteutetaan yhdessä Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueiden ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköiden kanssa.
Sosiaalialan työn on henkisesti äärimmäisen kuormittavaa ja tämä tulee huomioida satsaamalla työhyvinvointiin ja työolosuhteisiin. Sairauspoissaoloihin ja työntekijöiden vaihtuvuuteen ja/tai pysyvyyteen voidaan vaikuttaa esimerkiksi tarkastelemalla työprosesseja ja resursointeja.
Kaikki työhyvinvointia edistävät asiat eivät vaadi rahaa, mutta mikään niistä ei toteudu ilman epäkohtien esille nostamista ja niihin tietoista vaikuttamista. Miten voimme lisätä omassa työyhteisössämme työhyvinvointia, unohtamatta yhteisöllisyyttä?
Nuorille tekoälyn hyödyntäminen on selkeästi luonnollisempaa kuin meille aikuisille. Työskennellessämme erilaisten nuorten kanssa tulee huoleksi tekoälyn lukutaito. On tärkeää varmistaa, että tekoälyn käyttö tapahtuu eettisesti ja huolellisesti. Tietosuoja ja nuorten turvallisuus ovat ensisijaisen tärkeitä.