Kun tavoitteena on asiakasarvon tuottaminen

Posted on 14/05/2011 by

Toukokuun alussa osallistuimme matkailualan Creative Lapland –ammattilaisseminaariin Rovaniemellä. Seminaarissa pidettiin mielenkiintoisia puheita, joista muotoilijaa inspiroi erityisesti Reima Rönnholmin puheenvuoro asiakasarvosta.

Asiakaskokemuksen parantaminen ja asiakasarvon tuottaminen ovat palvelumuotoilun ydintavoitteet, sillä ne tuottavat niitä käyttäville ihmisille parempia palveluita ja sitä kautta myös palveluntarjoajille liiketoiminnallista hyötyä. Se, mitä asiakas on valmis maksamaan palvelusta, kuinka usein asiakas ostaa ja käyttää palvelua sekä miten asiakas suosittelee palvelua eteenpäin, riippuu asiakkaalle syntyvästä arvosta hänen käyttäessään ja kuluttaessaan palvelua.

Merkityksellisen ja asiakasarvoa tarjoavan palvelun suunnittelu edellyttää asiakasymmärrystä. Empaattiset suunnittelijat menevät sinne, missä ihmiset toimivat ja missä kokemukset syntyvät ymmärtääkseen paremmin arvon muodostumista. Asiakasarvoa tutkimalla löydetään kriittiset elementit, joista johdetaan suunnittelutyön design driverit. Palvelumuotoilussa ongelmia pyritään ratkaisemaan kokeilemalla ja konkretisoimalla ideoita.

Joten tästä lähtien sen sijaan, että kutsumme asiakkaan kertomaan kokemuksistaan ja lähetämme kyselylomakkeita täytettäväksi, mennään haastattelemaan heitä siinä kontekstissa, jossa kokemus ja arvo syntyvät ja havainnoidaan heitä aidoissa palvelun käyttötilanteissa. Rönnholmin sanoin: -Uskaltakaa mennä lähelle.

Marjo Pohjanen

Kirjoittaja toimii Elävä Lappi-hankkeen palvelumuotoilun asiantuntijana ja Rajalla living labin kehittäjänä.


Posted in Living Lab, Matkailu, Palvelumuotoilu | Tagged , | 2 Comments

Virtuaalimukavuus ja miten saada ihmiset tekemään ylimääräistä työtä?

Posted on 08/05/2011 by

Elävä Lappi hanke 19.3. järjesti ideointipäivän kaupunkilaisille Marikan, Marjon ja opiskelijoiden toimesta. Kaupunkilaiset osallistuivat ja jättivät kehittämisideoita runsaasti. Tämä ei olisi
ollut kuitenkaan mahdollista ilman järjestäjien palvelualttiutta läsnäoloa ja kommunikaatiota osallistujien kanssa.  Pelkkä kynä ja paperi pöydällä tuskin olisivat houkutelleet kovin montaa ihmistä uhraamaan omaa vapaa-aikaa projektiin osallistumiseen.

Mahdollisuutta osallistua Living lab kehittämistyöhön tullaan tarjoamaan myös virtuaalisesti, sosiaalisessa mediassa. Asetelma siellä (eli täällä:)  tulee olemaan aivan samanlainen. Ilman läsnäoloa, järjestäjien aktiivista otetta ja dialogiin osallistumista  sosiaalisen median hedelmiä, eli ”uusia merkityksiä” ei synny. Netissä olevalla ideointialustalla ei ole tarkoitus tai mahdollisuuttakaan säästää oman työn määrää verrattuna todellisessa kohtaamisessa tapahtuvaan ideointiin. Se voi kuitenkin nostaa työn tehokkuutta, säästää matkakuluja, lisätä avoimuutta ja saavutettavuutta sekä vähentää väärinymmärryksiä, koska asiat ovat kirjallisia. Tosielämän kohtaamisissa huomio saattaa kiinnittyä epäolennaisiin asioihin sisällön sijaan. Mieleen saattaa jäädä sisällön sijaan vaikkapa, että jollain on ruma paita tai pullanmuru jäänyt suunpieleen.

Miten ollaan sitten ”virtuaalisesti mukava”, kiinnostava ja palvelualtis? Miten saadaan ihmiset kiinnostumaan Rajalla tai Ounasvaara living  labin osallistumisesta? Netissä on valtava määrä hyödyllistä tietoa ja mahdollisuus osallistumiseen moniin projekteihin ja verkostoihin. Vapaa-ajallaan ihmiset eivät useinkaan  tee sitä, mikä on yhteiskunnallisesti hyödyllistä tai oman kehittymisen kannalta oleellista, vaan sitä mikä milloinkin huvittaa.  Televisiostakaan ei katsota hyödyllisiä dokumentteja, uutisia ja Teeman klassikkoelokuvia (vaikka niin mielellään sanotaan), vaan sieltä katsotaan, sitä mikä milloinkin tuntuu kivalta. Aivan samoin nettiin ja sosiaaliseen mediaan mennään  usein viihtymään, hakemaan mukavaa oloa, eikä  suinkaan etsimään ylimääräistä työtä itselle, jolla kehitetään vapaaehtoisesti jonkun muun bisnestä. Tämä ei johdu netin luonteesta vaan ihmisen luonteesta.

Jotta ihmiset saadaan mukaan living lab toimintaan ideoimaan ja kehittämään uusia tapahtumia ja palveluita, on oltava läsnä inhimillisellä otteella, omilla nimillä ja kasvoilla. Se ei ole narsismia, vaan itsensä likoon laittamista. Aivan samalla tavalla kun Marika, Marjo ja opiskelijat saivat reippaalla ja mukavalla otteella ihmisiä nykäistyä hetkeksi sivummalle, kehittämään ja pohtimaan kaupungin ja kauppakeskuksen kehittämistä. Kyse on sosiaalisista taidoista, dialogista, selkeästä viestistä ja palvelualttiudesta. Meidän tehtävämme on myös antaa selkeä ja kiinnostava viesti. On vastattava kysymyksiin: Mistä on kyse ja mitä kaupunkilainen siitä hyötyy? Uskon, että Elävä Lappi tulee tarjoamaan mukavia ideointituokioita myös virtuaalisesti.

Mikko Manninen

Kirjoittaja toimii Elävä Lappi-hankkeen Sosiaalisen median asiantuntijana ja Rajalla living labin kehittäjänä.

Posted in Living Lab, Sosiaalinen Media | Tagged , | Comments Off on Virtuaalimukavuus ja miten saada ihmiset tekemään ylimääräistä työtä?

Muotoilu on muutosta

Posted on 28/04/2011 by Essi Kuure

Palvelumuotoilusta puhutaan paljon ja aika monen mielestä se on erityisen hyvä juttukin, mutta miksi ihmeessä sitä kannattaa tehdä tai käyttää. Ensin on tietysti määriteltävä palvelumuotoilu jollakin tavalla, jotta puhumme kaikki samasta asiasta. Se ei olekaan erityisen helppo tehtävä, koska virallista määritelmää ei ole olemassa. On olemassa vain hyviä yrityksiä ja arvauksia, joista jokainen voi valita omansa. Ehkä se onkin juuri sitä hyvää palvelumuotoilua, on olemassa valinnanvapaus.

Yksi hyvä ja tarpeeksi monipuolinen määritelmä on tämä: “Service Design is the activity of planning and organizing people, infrastructure, communication and material components of a service, in order to improve its quality, the interaction between service provider and customers and the customer’s experience”, joka löytyy englanninkielisen Wikipedian sivuilta. Toisaalta 31 Volts palvelumuotoilutoimiston määritelmä kuulostaa käytännönläheisemmältä: “When you have two coffee shops right next to each other and each sells the exact same coffee at the exact same price, service design is what make you walk into the one and not the other.”

Palvelumuotoilulla voidaan siis vaikuttaa kokemukseen, mutta kenenkään elämystä ei voida muotoilla valmiiksi, ne kun ovat henkilökohtaisia. Jari Koskinen kirjoittaa blogissaan: ”Voimme muotoilla palveluprosesseja ja palveluympäristöjä, mutta emme ihmisten kokemuksia tai mielikuvia.” Jotta palveluita voidaan muotoilla ei tarvita määritelmiä, tarvitaan vain tietynlainen ajattelutapa. Kirjassa This Is Service Design Thinking määritellään viisi periaatetta palvelumuotoiluajatteluun.

1. Käyttäjäkeskeinen ajattelu – Palveluita pitää osata katsoa ja kehittää asiakkaan näkökulmasta

2. Yhteistyö – Kaikki sidosryhmät osallistuvat palvelun suunnitteluun ja kehittämiseen

3. Ketjuttaminen – Palvelu pitää nähdä tapahtumien sarjana, jossa jokaisella tapahtumalla on suhde toiseen

4. Todisteiden tekeminen – Palvelu tehdään näkyväksi visualisoimalla

5. Kokonaisvaltaisuus – Palvelua ja sen tuottamisen tapaa pitää tarkastella holistisesti

Kyse on muutoksesta, mistäpä muusta. Ja muutoksen alkuvoimana ovat tietysti olleet käyttäjät. Sitä mukaa kun kuluttamisen tavat ja tottumukset muuttuvat, pitää myös tuotteiden, palveluiden ja niitä tarjoavien tahojen muuttua. Ajattelu- ja toimintatapojen pitää muuttua monella tasolla. Ei ole enää vain kyse tuotteiden ja teknologioiden tarjoamisesta, vaan ratkaisujen tarjoamisesta. Ei pyritä vain myymään tuottetta vaan rakentamaan suhteita. Ei myydä jotain, jotta ihminen voi omistaa sen, vaan tarjotaan käyttäjälle kuluttamisen ja käyttämisen iloa. Muutos on tietysti hyvästä, mutta silloin kun muutosvastarinnan laulu kuuluu omasta suusta, ajattelen näitä sanoja: “Jos mikään ei koskaan muuttuisi, maailmassa ei olisi perhosia.”

Essi Kuure

Kirjoittaja työskentelee Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa ja toimii Elävä Lappi – hankkeessa palvelumuotoilun ja yhteiskehittämisen asiantuntijana.

Posted in Elävä Lappi, Living Lab, Palvelumuotoilu | Tagged | Comments Off on Muotoilu on muutosta

Joukoissa on voimaa

Posted on 21/04/2011 by Marika Saranne

Käyttäjäkeskeinen ajattelu- ja toimintamalli sisältää ajatuksen erilaisista toimijoista, jotka yhdessä, joukolla tekevät jotain yhteisen tavoitteen eteen. Puhutaan joukkoistamisesta eli crowsourcingista. Joukkoistaminen tarkoittaa sitä, että ihmiset osallistuvat verkon välityksellä organisaation toimintaan. Kun on joukko, niin joukossa on myös älykkyyttä. Joukkoäly perustuu ajatukseen, jonka mukaan laajan ja monipuolisen joukon tietämys on täsmällisempää kuin yksittäisten asiantuntijoiden.

Mitä tämä joukkoistaminen käytännössä tarkoittaa ja miten joukkoistaminen toimii? Joukkoistamisperiaatteen mukaan esim. iso urakka jaetaan palasiksi ja useat ihmiset osallistuvat tekemiseen. Voisiko vastaavanlainen toimintamalli onnistua myös käyttäjäkeskeisissä toimintamalleissa?

Uskon, että voi. Verkko, virtuaalisuus mahdollistaa ihmisten toiminnan kauempaakin, mutta kaiken ei tarvitse tapahtua virtuaalisesti. Voidaan olla myös fyysisesti ”livenä” paikanpäällä osallistumassa tekemiseen ja urakan osittamiseen omien kyvykkyyksien/ ja kiinnostuksen mukaan.

Kehittämistyössä ja käyttäjäkeskeisessä toimintamallissa meidän tulee kuitenkin muodostaa käsitys siitä, että mikä motivoi toimimaan urkan/tehtävän parissa vaikkapa somessa tai livenä? Yksi tekijä on kaikille yhteinen, kiinnostava aihepiiri. Tämän lisäksi vaaditaan kehittäjätahon aktiivista otetta aiheeseen ja joukkojen/käyttäjien mahdollisuus dialogiin, avoimuuteen jakaa ja kommentoida annettua tehtävää.

On totta että kuluttajien käyttäytyminen uudistuu ja sosiaalisessa mediassa aitoa dialogia käydään yllättävän vähän. Tässä tulisi ryhdistäytyä, sillä osallistaminen tulee dialogin kautta ja asioita jaetaan myös tuntemisen kautta. Tutun joukon parissa on helppo jakaa asioita. Joukoissa on voimaa, ja se voima tulee yhdessä tekemisestä, johon kuuluu aito vuorovaikutus, oli se sitten verkossa tai “livenä” paikanpäällä.

Katso lisää joukkoistamisesta: http://www.youtube.com/watch?v=5sBWYcRc-OU

Marika Saranne

Posted in Elävä Lappi, Living Lab, Yhteiskehittäminen | Tagged , , | Comments Off on Joukoissa on voimaa

Millainen on perheesi hyvä päivä?

Posted on 15/04/2011 by

Ounasvaaran hiihtokeskuksessa sunnuntaina 10.4.2011 Elävä lappi-hankkeen toimijat Pia Yliräisänen-Seppänen Rovaniemen ammattikorkeakoulusta ja Essi Kuure Lapin yliopistolta haastoivat aikuisia miettimään ja unelmoimaan perheensä hyvästä päivästä. Asiakkaat saivat täyttää 24 tunnin kellon kuvan ja kuvata siihen oman perheensä päivää, jolloin kaikki menisi upeasti. Vastaavasti lapset saivat mahdollisuuden tuoda esille piirtämällä asioita, jotka tekivät heidät iloiseksi.

Tiedonkeruun liittyi hankkeen kehittämistehtävään, jossa luodaan Ounasvaaran matkailijoille hyvinvointia edistävä verkkopalvelu. Verkkopalvelusta tulee löytymään mm. tietoa alueen yrityksistä ja hyvinvointia tukevia palveluita. Tarkempi sisältö muotoutuu asiakkaiden tarpeiden mukaan. Sunnuntai edusti ensimmäistä askelta yhteiskehittämiselle, joka tulee jatkumaan tiivisti koko kehittämistehtävän ajan.

Etnografinen näkökulma tiedon keräämisessä auttaa ymmärtämään syvällisemmin asiakasta, hänen kokemuksiaan ja kiinnostuksen kohteita. Hyvän päivän – tiedonkeruulomakkeella pyrittiin löytämään asiakkaan elämäntyyliin liittyviä tekijöitä, jotka kuvaavat asiakkaan asenteita ja motivaatiota hyvään elämään. Ounasvaaralla hiihtokeskuksessa asiakkaat olivat kiinnostuneita osallistumaan varsinkin nuoret pojat. Saimme paljon hyvää materiaalia, jota alamme käymään tarkemmin lävitse. Kehittämistehtävää voi seurata blogista ja osallistua luomaan Ounasvaaran matkailijoille hyvinvointia edistävä verkkopalvelu.

Suurkiitos kaikille osallistujille !

Pia Yliräisänen-Seppänen

Posted in Elävä Lappi, Living Lab, Matkailu, Ounasvaara, Yhteiskehittäminen | Tagged , , | Comments Off on Millainen on perheesi hyvä päivä?

Benchmarkkasimme Living lab “nettialustat”, mitä löytyi?

Posted on 06/04/2011 by

Elävä lappi hanketoimijat benchmarkkasivat netissä surfailemalla Living lab käytössä tai sellaista muistuttavassa crowdsourcing käytössä olevia alustoja ja yhteisöjä sitä silmälläpitäen, josko saisimme vinkkejä omaa Elävä Lappi “dokumentointi ja tiedonkeruualustaa” varten.  Benchmarkkaus ei kohdistunut ainoastaan teknologiaan, vaan myös sisällöntuotannon luonteeseen. Ketkä tuottavat sisältöä, asiakkaat vai palkattu henkilöstö? Miten sisällöntuotantoon ja merkitysten rakentamiseen kannustetaan? Mikä motivoi ihmisiä osallistumaan?

Pian bencmarkkauskohteista nostaisin esille esille esimerkiksi VTT:n ”Owela” avoimen innovaatiotilan, jossa kehitetään tulevaisuden tuotteita ja palveluita.  Ilahdutavaa oli nähdä, että alusta on ollut aktiivinen vuosia ja aivan viime päiviltäkin päivityksiä ja ideointia oli.   Projektit ja ideat olivat nähtävissä ilman rekisteröitymistäkin. Kokeilin myös rekisteröitymistä ja sekään ei ollut kovin monimutkaista.

Essin löytämistä alustoista kiinnostava oli mielestäni jo laajempaakin julkisuutta saanut ”Opera by You”, jossa nettiyhteisö tuottaa Savollinan oopperajuhlille 2012 Oopperan kirjoittamalla käsikirjoituksen, tekemällä sävellyksen, suunnittelmalla puvustuksen yms. Aktiivisimmat voittavat matkapaketin oopperajuhlille. Kaikki saavat nimensä tekijätietohin. Palkitsevaa lähtökohta on pelkästään osallistuminen luovaan tuotantoon, joka varmasti tulee myös toteutumaan. Aloitusivulla voi testata hauskaa ”pikaoopperaa”, jossa oman kuvan voi ladata päähenkilön kasvojen paikalle ja kirjoittaa repliikit saman tien.  Varsinaiseen kirjoittamiseen ja suunnitteluun osallistuminen oli aika simppeliä myöskin.

Marjon bencmarkkauslöydöistä nostan esille Patio foorumin, joka on osa Oulu lab:siä. Edellisiin verrattuna Living lab termi on selkeämmin esillä.  Meneillään on neljä testiprojektia, joissa on mukana testihenkilöitä. Projektit esitellään lyhesti, mutta niissä käytävää keskustelua ja kehitystyötä ei pääse näkemään kuin kirjautuneet. Kirjautuminen on taas mahdollista vain testihenkilöille, jotka eivät voi olla ketä tahansa, vaan heidän sopivuutensa projektiin on speksattu. Täytyy esim. työskennellä tietyissä tehtävissä tietyllä paikkakunnalla.

Marika oli bongannut Living lab verkoston sivun Living Labs global, joka yhdistys, jonka tavoitteena on edistää innovaatioita palveluissa ja mobiliteettiä kaupungeissa. Sivusto ei ollut varsinainen kehittämisalusta, mutta sinne oli koottu vaikutta joukko erilaisia Showcaseja, joissa palveluita ja mobiliiteettiä edistäviä innovaatioita esiteltiin. Rekistöröitymällä pääsee lisäämään myös oman Showcasen mukaan.  Sivustolla on myös blogi, jossa oli hyödynnetty rusaasti videoita. Keskustelua ei sivustolla ollut ja kiinnostavimmat asiat, kuten showcaset ja blogi hiukan piilossa ja niitä piti etsi ”virallisen tiedon takaa”.

Omista keisseistäni voisin esitellä Friedntrepreneur-ystäväyrittäyrittäjyys verkoston, jonka tavoitteena on tuoda yrittäjiä yhteen verkostoitumaan, kehittämään omaa yritystään ja tukemaan toisiaan. Verkostolla oli monta verkostoitumisalustaa, kuten elgg, blogger, google ryhmät, mutta kaikista kiinnostavin oli Facebook-sivu, joka vaikutti harvinaisen aktiiviselta. Viestejä ja keskustelua tulee yrittäjiltä päivittäin.

Näistä kaikista keisseistä oppineena meidän tulee omaa alustaamme kehittäessä miettiä mikä on sopiva miksaus kotisivumaista toiminnan esittelyä, vuorovaikutus- ja kehittämisalustaa, mikä kannattaa rakentaa itse ja missä määrin kannattaa käyttää avoimia ja ilmaisia pilvipalveluita. Tärkeää tuntuu olevan myös kiinnostava, selkeä tavoite, matala kynnys osallistumiseen (nopea rekisteröityminen) ja jollain tavalla palkitseva osallistuminen. Myöskin tulisi pohtia tietoa kuinka paljon tietoa tarvitsee ”sulkea” rekisteröitymisen taakse ja milloin se on perusteltua.

Muita alustoja, joita bencmarkkausklikkailussa löytyi ovat kirjoituksen lopussa. Joukossa todella mielenkiintoisa, sivustoja, mutta en ryhdy kuitenkaan kirjoittamaan tätä pitempään. Mutta hyvä lukija, sinä voit toki kommentoida lisää 🙂

Benchmarkkaukseen osallistuivat Marika Saranne KTAMK, Marjo Pohjanen KTAMK, Essi Kuure Lay, Pia Yliräisänen-Seppänen RAMK sekä allekirjoittanut,                                             eli Mikko Manninen KTAMK

Iron sky : Yhteisöllinen elokuvaprojekti.

Linkki nettiyhteisöön: http://www.wreckamovie.com/ironsky

Tweettaakirja –kirjaprojekti

Movescount Urheiluyhteisö, joka käyttää Suunnon- laitteita urheilussa.

OpenIDEO is a global community

Fillarikanava: Helsingin alueen pyöräreittien kehittämispalvelu, jonka mottona on “Helsinki paremmaksi pyöräillä”.

Innokylä- sosiaali- ja terveysalan toimijoiden ja kehittäjien yhteinen innovaatioyhteisö

Oppari: Living Lab-menetelmien soveltaminen venäläisten kulutustottumusten tutkimiseen

Living Lab verkostot

iLutakko – Lutakko Living lab

SUUNTAAMO

Save energy: Hankkeessa pyritään tehostamaan viiden julkisen rakennusken energiatehokkuutta ICT:n avulla.

HABICENTRE LIVING LAB

Nokia ja Victorias Secret Facebook “matalan kynnyksen” palautteenanto

 

Posted in Elävä Lappi, Living Lab, Sosiaalinen Media, Yhteiskehittäminen | Tagged , , | 1 Comment

Millaisen Rajatorin Sinä haluaisit?

Posted on 31/03/2011 by

Tornion Rajalla På Gränsen kauppakeskuksen Liikeikkunassa järjestettiin 22.3.2011 Rajatorin-kehittämistapahtuma. Elävä Lappi-hankkeen toimijat ja kehittämistapahtuman järjestäjät Marika Saranne ja Marjo Pohjanen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta kertoivat kehittämismallin pohjautuvan käyttäjälähtöisyyteen, jossa yhdessä käyttäjien kanssa kehitetään tuotteita tai palveluita aidoissa käyttötilanteissa. ”Arjen käyttäjät ovat parhaita asiantuntijoita ja kehittämisideoiden tuottajia”, toteavat Marika ja Marjo.

Rajatorin kehittämistapahtuman osallistujat olivat eri ikäluokista ja tunnelma oli rento.

Tapahtuman markkinointi aloitettiin kauppakeskuksessa lauantaina 19.3.2011, jolloin Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelijat keräsivät käyttäjiltä kommentteja ja piirroksia siitä, millaisen Rajatorin kaupunkilaiset kokisivat mieleisekseen. Ideoita tulvi laidasta laitaan. Osa tiistain päätapahtumaan osallistuneista olivat jakaneet ideoitaan jo lauantain ideointitempauksessa.

Lapin yliopiston Antti Lindström keskustelee ihmisten kanssa heidän ideoistaan ja ajatuksistaan.

Tapahtumaan osallistuneet Jukka ja Pentti pitivät Rajatorin-kehittämis-tapahtumaa hyvänä keinona päästä vaikuttamaan Tornion kaupungin asioihin. ”Tällaisia kehittämis-tapahtumia tulisi järjestää enemmän, jotta kaupunkilaiset pääsisivät oikeasti vaikuttamaan asioihin” totesi Jukka. Pentti ja Jukka olivatkin yhtä mieltä siitä, että kesällä tulisi järjestää Tornioon enemmän tapahtumia niin nuorille kuin vanhoillekin.

Ideoiden hahmottelua havainnekuvaan piirtäen.

Kehittämistilaisuutta järjestämässä olivat Lapin yliopiston muotoilijat Essi Kuure ja Antti Lindström, jotka kertoivat parhaimpien ideoiden syntyvän hulluimmista päähänpistoista. ”Perinteisen post it-lapuille ideoiden keräämisen rinnalla voidaan käyttää muun muassa piirtämistä ja legoilla rakentamista, kertoi Essi Kuure. Tilaisuudessa jokainen tapahtumaan osallistunut sai piirtää oman Rajatorinsa paperille, ja innokkaimmat pääsivät esittelemään ideansa piirtotaululla.

Ideoiden protoilua suurella piirtotaululla.

Rajatorin kehittämistapahtumassa Tornion kaupungin arkkitehti Jarmo Lokio kertoi, että Tornioon on hiljalleen muodostumassa kaupunkikulttuuri ja nykyään alueen asukkaat tapaavat toisiaan mieluiten kahviloissa ja kaupungilla. Hän totesi, että ”Rajatorista halutaankin tehdä kaikkien kohtaamis-paikka.

Jutun kirjoittivat tapahtumaan osallistuneet liiketalouden opiskelijat.

Jos sinä haluat mukaan kehittäjäksi ja mukaan kehittämistiimiin, niin tervetuloa! Lisätietoja Elävä Lappi –hankkeesta: Marika Saranne (etunimi.sukunimi@lapinamk.fi) Lue lisää Rajatori-casesta ja lataa raportti tästä.


Posted in Elävä Lappi, Living Lab, Opetuksen integrointi, Palvelumuotoilu, Rajalla, Yhteiskehittäminen | Tagged , , | Comments Off on Millaisen Rajatorin Sinä haluaisit?

Kohtaamispaikka vailla vertaa – Rajatori

Posted on 25/03/2011 by

Promoilutilaisuus Kauppakeskus Rajalla – På Gränsenillä 19.3.2011

Maaliskuussa Rajalla Living Lab oli mukana kehittämässä Rajalla På Gränsen Kauppakeskuksen läheisyyteen rakennettavaa Rajatoria. Lauantaina 19.3. järjestettiin Kauppakeskuksessa avoin ideointitempaus, jossa promoiltiin Rajatorin tulevaa kehittämistapahtumaa ja kerättiin samalla ihmisten ajatuksia ja ideoita Rajatorin suhteen. Kaupunginarkkitehti Jarmo Lokion mukaan puitteet Rajatorille ovat jo valmiina, mutta ideoita kaivattiin yhä lisää.

Opiskelija Tiina Rimpiläinen piirtää Kaarinan ideoita havainnekuvaan.

KTAMK:n liiketalouden opiskelijat yhdessä hanketoimijoiden kanssa keräsivät lauantaina 19.3. kauppakeskuksen käyttäjiltä kommentteja ja piirroksia siitä, millaisen Rajatorin kaupunkilaiset haluaisivat. Ideoita tulvi laidasta laitaan. Toiveina oli muun muassa kesäkahvila, jäätelöbaari, lasten leikkiratoja, esiintymislava ja istutuksia. Moni piirsi arkkitehdin Rajatori-luonnostelmaan selkeän rajan valtioiden välille, josta variaatioina olivat puro, kävelykatu tai muu selkeä aikavyöhykemaamerkki. Kaikki saadut ideat dokumentoitiin ja koostettiin 22.3. pidettävää Rajatorin kehittämistilaisuutta varten.

Jutun kirjoittivat ideointitempaukseen osallistuneet liiketalouden opiskelijat.

Posted in Elävä Lappi, Living Lab, Opetuksen integrointi, Rajalla | Tagged , , | 1 Comment

Rajalla Living Labin toiminnan käynnistäminen

Posted on 14/03/2011 by

Rajalla Living Labin toiminta käynnistyi syksyllä 2010, kun hankkeen ensimmäisessä vaiheessa liiketalouden opiskelijat Markkinatutkimuksen kurssilla toteuttivat perustutkimuksen koskien pilottikohde Rajalla Kauppakeskusta. Perustutkimuksella kartoitettiin kehittämistarpeita ja etsittiin kehittäjiä mukaan Living Lab –toimintaan.

Opiskelijat jalkautuivat kauppakeskukseen haastattelemaan asiakkaita, jotka saivat vas- tata sähköiseen kyselyyn omatoimisesti tai kehittäjien kanssa keskustellen kehittäjien kirjatessa vastaukset. Haastatteluissa tutkit- tiin kauppakeskuksessa asiointia, asioinnin elämyksellisyyttä, kehittämiskohteita, osal- listamismenetelmiä sekä aloitettiin kehittä-jäkäyttäjäverkoston luominen. Käyttäjien lisäksi myös kauppakeskuksen yrityksiä, Tornion kaupungin päättäjiä sekä alueen matkailutoimijoita lähestyttiin perustutkimuksen puitteissa. Tutkimuksen kautta kartoitettiin esimerkiksi eri näkökulmia kauppakeskuksen kehittämiseen sekä osallistamis- ja palkitsemismenetelmiin.

Perustutkimuksen myötä saavutettiin laaja-alaista perspektiiviä tutkittaviin asioihin. Rajalla Kauppakeskus tuo vetovoimaisuutta koko raja-alueelle ja on vilkastuttanut aluetta. Kauppakeskuksen sijaintia, aukioloaikoja, ilmapiiriä ja imagoa kehuttiin erittäin hyviksi. Työympäristönä kauppakeskus sai myös kiitosta. Yhteistyö liikkeiden kesken toimii hyvin. Tulevaa Living Lab –kehitystyötä silmällä pitäen erityisen hyvää oli se, että yhteistyö K-TAMK:n kanssa koettiin toimivaksi. Perustutkimuksen raportin voit ladata tästä.

Esille nousi myös tärkeitä kehitysteemoja, jotka antavat suuntaviivoja tulevalle toiminnalle. Suurimpina kehitysteemoina nousi esille palveluiden laadun, asioinnin elämyksellisyyden ja myymälämiljöön viihtyisyyden parantaminen. Yksittäisenä kehityskohteena mainittiin Ruotsin puoleisen ympäristön rakentaminen ja Rajatorin kehittäminen ihmisten ajanvietto- ja tapaamispaikaksi.

Rajatori casen työstäminen on käynnistynyt ja lauantaina 19.3. klo 10-14 Rajalla Kauppakeskuksessa asiakkaat saavat vapaasti heitellä ideoita, ehdotuksia ja ajatuksiaan Rajatorista. Kaikki ideat kerätään talteen ja niiden kehittäminen jatkuu 22.3. klo 17 Kauppakeskuksen LiikeIkkunassa yhdessä asiakkaiden, kaupunginarkkitehdin ja kauppakeskuksen edustajien kanssa. Tervetuloa mukaan!

Posted in Elävä Lappi, Living Lab, Opetuksen integrointi, Rajalla, Työpajat, Yhteiskehittäminen | Tagged , , , , | Comments Off on Rajalla Living Labin toiminnan käynnistäminen

Protoilua Living Labeissa

Posted on 28/02/2011 by Essi Kuure

Elävä living lab

Jotta living lab voi olla olemassa, pitää neljän ydinelementin yhdistyä kehitystoiminnassa: käyttäjälähtöisyys, avoin innovaatio, ekosysteemi ja tosielämän ympäristö. 1. Käyttäjälähtöisyys tarkoittaa käyttäjän aktiivista ja tasa-arvoista osallistumista innovointitoimintaan. 2. Avoin innovaatio toteutuu silloin, kun tietoa, osaamista ja parhaita käytäntöjä voidaan jakaa helposti ja tehokkaasti toimijoiden kesken. 3. Ekosysteemin eli yhteistyöverkoston rooli on osallistaa käyttäjiä, tutkijoita, asiantuntijoita, yrityksiä ja julkisia toimijoita työskentelemään yhdessä. 4. Tosielämän ympäristö tarkoittaa sitä, että tuotetta tai palvelua käytetään normaalissa arjessa tai testausympäristössä, joka on rakennettu osaksi käyttäjän arkea. Käytöstä kertyneet kokemukset suuntaavat tuotteen tai palvelun muotoilua.

Protoilu

Menetelmänä prototypointi voi hyvin tukea living lab -toimintaa. Service Innovation Corner (SINCO) on Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan toteuttama hanke, jossa rakennetaan prototypointiympäristö palvelumuotoilun ja vuorovaikutussuunnittelun tarpeisiin. Hahmomallit ja prototyypit ovat monelle tuttuja tuotekehitysmaailmasta, mutta niitä voidaan rakentaa myös palveluista. Palveluprototyyppi koostuu kuvista tai videoista, jotka taustaheijastetaan valkokankaille, äänistä, valaistuksesta, mahdollisesti jopa hajuista. Keskeinen osa palveluprototyyppejä ovat myös vuorovaikutustilanteiden läpi käyminen draaman keinoin sekä palveluun tarvittava fyysinen rekvisiitta.

Prototyyppi on malli, esitys tai visualisointi palvelusta tai tuotteesta ennen kuin se on oikeasti olemassa tosielämässä. Palveluiden prototypointi mahdollistaa konseptien nopean lavastamisen, testaamisen ja kehittämisen jo suunnitteluprosessin varhaisessa vaiheessa. Prototyyppi on myös havainnollinen tapa esittää ratkaisumahdollisuuksia yhteistyöverkoston toimijoille, koska idea voidaan visualisoida ja siitä voidaan rakentaa elämys, jota kuka tahansa voi testata.

Living lab + protoilu = mukavaa yhdessäkehittämistä

SINCOn ja palvelumuotoilun menetelmiä tullaan käyttämään myös Elävä Lappi -hankkeessa, jossa tarkoituksena on parantaa ja kehittää pilottikohteisiin liittyviä palveluita käyttäjien ja muiden sidosryhmien kanssa. SINCO-menetelmän tavoite on visualisoida ja konkretisoida palveluita ja palvelukonsepteja palvelumuotoilun työkaluja hyödyntäen. Sen kantavana ideana on, että prototyyppejä pitää pystyä rakentamaan ja muuntelemaan nopeasti ja helposti, jotta ideat voidaan konkretisoida ja kehitystyössä päästään mahdollisimman vaivattomasti eteenpäin.

Essi Kuure

Kirjoittaja työskentelee Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa ja toimii Elävä Lappi – hankkeessa palvelumuotoilun ja yhteiskehittämisen asiantuntijana.

Posted in Living Lab, Palvelumuotoilu, Yhteiskehittäminen | Tagged , , | Comments Off on Protoilua Living Labeissa