Yhteiskuntamme perustuu ajatukseen oikeudenmukaisuudesta, tasa-arvosta ja ihmisarvon kunnioittamisesta. Yhdenvertaisuus lain edessä tarkoittaa sitä, että jokaisella yksilöllä on samat oikeudet ja velvollisuudet.
Tällä hetkellä yhdenvertaisuuden toteutumisessa näyttää selkeästi olevan haasteita esimerkiksi hyvinvointialueiden vastuualueilla olevien palveluiden toteutuksessa.
On merkittävä ero, puhutaanko hyvinvointivaltiosta vai hyvinvointiyhteiskunnasta. Vahvaan hyvinvointivaltioon kuuluisi vahva sivistyseetos. Hyvinvointivaltion pelastamiseksi tarvittaisiin merkittävää sivistysloikkaa eli eetoksen muutosta kohti ihmiskeskeisempää, välittävämpää, kestävämpää yhteiskuntapolitiikkaa. Tämä edellyttää mm. talousajattelun monipuolistamista lisäämällä hyvinvointitaloudellista ajattelua.
Koulutustaso ja työttömyys ovat eriytyneet varsin voimakkaasti sukupuolen mukaan sekä Lapissa että koko maassa. Koulutusmarkkinoilla miehet ovat suorittaneet naisia useammin keskiasteen tutkinnon ja naiset miehiä useammin korkea-asteen tutkinnon. Työmarkkinoilla suomalaistaustaisten naisten työttömyys on vähäisempää kuin miehillä, mutta ulkomaalaistaustaisilla miehillä vähäisempää kuin ulkomaalaistaustaisilla naisilla.
Noin puolet ammattikorkeakouluopiskelijoista käy töissä opintojen ohella. Valtioneuvoston selvityksen mukaan opiskelijoiden työssäkäyntimahdollisuus on huomioitu hyvin ammattikorkeakouluissa. Työn ja opintojen onnistunut yhdistäminen tarkoittaa, että opiskelija ei koe tilannettaan liian kuormittavaksi eivätkä opinnot viivästy työssäkäynnin takia.
Yrittäjyyskasvattajana tehtäväni on tukea opiskelijoita rohkeissa kokeiluissa ja itseluottamuksen kehittämisessä. Yrittäjyys ei ole vain liiketoiminnan harjoittamista, vaan myös ajattelutapa. Yrittäjänä toimiminen ei ole pelkästään taloudellista menestystä vaan myös kykyä toimia asiantuntijana kestävästi ja yhteiskunnallisesti vastuullisesti.
Lastensuojelutyö on vaativaa ammatillista työtä. Työssä kohdattavat lasten, nuorten ja perheiden monimutkaiset tilanteet, työhön liittyvä aukkoinen tieto, arjen työn monet paradoksit sekä ihmiskuvallisen ymmärryksen moninaisuus luovat työhön vahvan kompleksisuuden kehyksen.
Tämä artikkeli toimii yhtenä sijaishuollon kehittämistyötä tukevana ymmärryksen välineenä.
EU:n kestävyysraportointistandardi CSRD asettaa selkeät reunaehdot suuryrityksille, mutta sen vaikutukset ulottuvat myös pienempiin yrityksiin ja niiden toimintaverkostoihin. Muutos on saanut aikaan sekä positiivisia että kriittisiä reaktioita, mikä tekee kestävyysraportoinnista potentiaalisen polarisaation aiheuttajan yrityskentässä. Jännitteet suurten ja pienten yritysten välillä syntyvät usein eroista niiden resursseissa ja näkökulmissa.
Polarisaation vaikutukset korostuvat erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien, kuten lasten, vanhusten ja työelämän ulkopuolella olevien arjessa. Riskinä on, että muutokset yhteiskunnassa heikentävät ennestään näiden kohderyhmien hyvinvointia ja arjen turvallisuutta.
Selvityksen perusteella Lapissa ymmärretään kuitenkin yhteisen työn merkitys, ja yhteistyöllä on pitkät perinteet.
Maahanmuuttokeskustelua leimaa usein vastakkainasettelu: puhutaan meistä (kantaväestö) ja heistä (maahanmuuttajat). Vastakkainasettelua ylläpitävät mielikuvat, ennakkoluulot, yhteiskunnan rakenteet ja syrjintä eivät välttämättä ole suoranaista rasismia, vaan niiden takana voi myös olla muukalaispelkoa, ksenofobiaa.
Saataisiinko kokemuksien jakamisella hälvennettyä ennakkoluuloja?
In an era where traditional economics struggles to address unprecedented social, environmental, and economic challenges, there is a growing search for innovative and inclusive business models. Developing social start-ups is not yet widely practiced at Lapland UAS.
Recognizing this, 20 students from various countries participated in a workshop designed to help them better understand how to create sustainable business ideas with positive social impact.
EVECSA-hankkeessa kehitetään ilmastoviisasta maatalousopetusta kuudessa eri Euroopan maassa. Isona tavoitteena on tukea kestävää ruokatuotantoa.
Syksyn 2024 aikana toteutettiin kysely jokaisessa osallistujamaassa. Tässä artikkelissa kuvataan kyselyn tulokset Suomen osalta.
Tekoäly on nopeasti nousemassa keskeiseksi osaksi terveydenhuollon digitalisaatiota. Terveydenhuollon ammattilaisten asenteet tekoälyä kohtaan ovat pääosin myönteisiä, vaikka huolia tietosuojasta ja tekoälyn vaikutuksista inhimilliseen hoitokokemukseen esiintyy.
Korkeakouluissa muodostuu paljon erityyppistä aineistoa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kautta.
Tässä artikkelissa käsitellään projektien aineiston säilyttämiseen ja arkistoimiseen liittyviä kysymyksiä ja asianhallintajärjestelmän käyttöä projektiasiakirjojen hallinnassa. Artikkelissa pohditaan myös, miten eri lait, suositukset, rahoittajien vaatimukset ja organisaation tarpeet tulevat huomioiduksi ja miten näiden vaatimusten noudattaminen saataisiin sisällytettyä projektin hallinnointiin niiden toiminta-aikana.
Vastuullisuus on aikamme merkittävin viitekehys niin taloudessa, politiikassa kuin yhteiskunnallisessa keskustelussa. Yritysten, organisaatioiden ja yhteisöjen on tärkeämpää kuin koskaan viestiä toiminnastaan vastuullisesti, mutta myös tehdä vastuullisuutta aidosti todeksi.
Tämän Vastuullisuus-teemanumeron artikkelit kiinnittyvät YK:n SDG-tavoitteisiin, kuten Lapin AMKin TKI-toiminta kokonaisuutenakin.
Tervetuloa lukijaksi!
In English
Lapin korkeakoulukonsernilla on oma vastuunsa vihreän siirtymän vastuullisessa jouduttamisessa. Sen tulee tuottaa päteviä osaajia vihreän siirtymän vaatimiin toimiin. Tarvitaan myös arktisen muutoksen ja politiikan syvällisiä ymmärtäjiä ja tulkitsijoita. Lapissa tarvitaan kiireesti myös osaajia sopeutumisen edistämiseen. Ja vielä, Saamenmaan erityishaasteet muodostavat kokonaisuuden, jonka merkitystä ei voi korostaa liikaa.
In English
Maailma ja Lappi tarvitsevat ammattilaisia, jotka osaavat soveltaa kestävän kehityksen periaatteita työssään ja johtaa muutosta. Tarvitsemme myös innovatiivisia uusia ratkaisuja kestävyyshaasteiden voittamiseksi.
Kukaan meistä ei tee muutosta yksin. Onneksi yhteistyö on Lapissa vahvuutemme, olemme tottuneet tekemään asiat yhdessä.
Vastuullisen työnantajakuvan ja maineen ulottuvuudessa on tärkeää, että merkityksellinen kohdeyleisö tunnistaa meidät ja että saavutettu tietoisuus perustuu todenperäisiin käsityksiin ja aitoon, organisaation kannalta suotuisaan kuvaan vastuullisena korkeakouluna.
Millainen työnantajakuva ja maine Lapin AMKilla sitten on ja miten asiakkaat ja sidosryhmät näkevät Lapin AMKin vastuullisena toimijana?
Valmistuttuaan opiskelijan voidaan olettaa olevan kaikin puolin valmis työelämään ja sen vaatimuksiin. Entä jos näin ei kuitenkaan ole? Entä jos opiskeluaika on niin kuormittavaa, että yhä useampi valmistuu mielenterveyden ongelmien ja jaksamisen haasteiden kanssa?
Yhteiskunnalle ei voi olla kannattavaa kouluttaa opiskelijoita valmistumaan sairaslomalle burnoutin vuoksi. Pahoinvoinnin hintalappu oli jo ennen koronapandemiaa valtava, 11 miljardia euroa vuodessa.
Etenkin ammattikorkeakoulujen kohdalla paine vastata työelämän nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin on kova. Esimerkiksi tekoälyn ymmärtäminen ja kyky hyödyntää eri alojen uusia työvälineitä ovat opiskelijan kannalta tärkeitä tavoitteita. Niiden rinnalla pitää kehittää sivistykseen kuuluvia perustaitoja, kuten erilaiset lukutaidot ja ajattelun taidot.
Green guidance on ohjausteoria, joka tukee ohjattavaa tekemään koulutukseen, harjoitteluihin ja urasuunnitelmiin liittyviä päätöksiä ilmastonmuutoksen ilmiöt ja ympäristökysymykset huomioiden.
Tärkeintä on löytää ne ilmiöt, jotka koskettavat vastuullisuuteen liittyviä kysymyksiä ohjattavan uraan liittyen.
The unique economic structure of Lapland, characterized by its sparse population, needs targeted development efforts.
The objectives of the HEI4S3-RM project were: internal process and capability assessment, project participant and stakeholder activation and knowledge transfer as well as securing entrepreneurial aspect for future innovators with selected actions based on the project results.