Author: helilohi

Kuvituskuva.

Uudistava liiketoiminta vahvistaa luonnon ja yhteiskunnan elinvoimaa ja hyvinvointia

Uudistava eli regeneratiivinen kehitys on kestävää kehitystä laajempi käsite ja kokonaisvaltaisempi lähestymistapa. Se voidaan käsittää kestävyyden seuraavaksi vaiheeksi, joka ei ole ainoastaan ihmiskeskeistä vahingon rajoittamista ja välttämistä tai nykytilanteen säilyttämistä. Uudistavassa taloudessa talous, ihmiset ja luonto ovat toisiinsa kietoutuneita ja talous tukee koko yhteiskunnan hyvinvointia pitkällä aikavälillä. Uudistavan talouden keskiössä on systeemiajattelu, mikä erottaa sen korjaavasta taloudesta.

Kuvituskuva.

Matkailuelinkeinon huominen tehdään tänään

Ennakoinnista puhutaan paljon. Voiko sen avulla todella varautua tulevaan?

Ennakointi on tulevaisuutta koskevaa työtä, joka tuottaa ymmärrystä vaihtoehtoisista tulevaisuuksista päätöksenteon tarpeisiin. Monimutkaisessa toimintaympäristössä ennakoinnin merkitys on kasvanut. Strategisen suunnittelun yhteydessä on yleistä, että tulevaisuuden mahdollisuuksia tarkastellaan liian kapeasti.

Matkailuyritysten riskienhallintaa kehitetään Matrix 2 -hankkeessa.

Ikkuna puutalon seinässä.

Energiatehokas ilmanvaihto kulttuurihistorialliseen kiinteistöön

Lapin ammattikorkeakoulun ja Peräpohjolan Opiston yhteisessä ReStart-hankkeessa parannetaan vähähiilisyyttä ja energiatehokkuutta kulttuurihistoriallisessa kiinteistössä. Miten kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen 1900-luvun alussa rakennettuun hirsirakenteiseen Niilontaloon sopii sisä- ja ulkoilmapaineen tasauksella rakennusvaipan yli säätyvä, koneellinen lämmön talteen ottava ilmanvaihto?

Talon pienoismalli kaulahuiviin käärittynä lämpöpatterin päällä.

Hukkalämmöstä hyötyä huomiseen – energiatehokkuus ratkaisuna kriisien keskellä

Ilmastonmuutoksen kiihtyessä ja energiakriisien heijastuessa arkeemme, on entistä tärkeämpää tarkastella, miten energiaa käytetään – ja ennen kaikkea, miten sitä hukataan. Yksi suurimmista, mutta usein alihyödynnetyistä mahdollisuuksista piilee hukkalämmössä. Siinä, missä perinteisesti hukkalämpö on nähty energian käytön väistämättömänä sivutuotteena, nyt se nousee keskiöön, kun rakennamme resurssiviisaampaa huomista.

Kirjoittajan kuva.

Pk-yritykset vihreässä siirtymässä – osaamisen ja päätöksenteon ristipaineessa

Pienet ja keskisuuret yritykset ovat keskeisiä toimijoita suomalaisessa elinkeinoelämässä. Ne muodostavat yli 90 % yrityksistä ja työllistävät merkittävän osan työvoimasta. Siksi niiden roolia vihreässä siirtymässä ei voi aliarvioida. Siirtymä energiatehokkaampiin toimintatapoihin ja uusiutuvan energian käyttöön ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys – pk-yritysten resurssit, osaaminen ja kyky reagoida muutoksiin vaihtelevat huomattavasti.

Tekoälyn tekemä kuva ekologisesta tehtaasta.

Kestävä kehitys ja teollisuuden tulevaisuus

Modernit valmistusmenetelmät ja fossiilivapaat materiaalit ovat keskeisiä tulevaisuuden teollisuuden kehittämisessä. Teknologisten innovaatioiden ja kestävän kehityksen periaatteiden yhdistäminen mahdollistaa tehokkaamman, joustavamman ja ympäristöystävällisemmän tuotannon.

Tällä hetkellä Lapin AMKissa on käynnissä noin 140 hanketta, joista noin puolet liittyy jollain tavalla kiertotalouteen.

Kirjoittajien kasvot.

Kiertotalous on Lapin AMKin tunnistettu vahvuus

Lapin AMKissa kiertotalous ei ole erillinen projekti eikä yksittäinen toimenpide. Kiertotalous on osa organisaation strategiaa sekä päivittäisiä toimenpiteitä, koska teema on valittu yhdeksi poikkileikkaavaksi vahvuudeksi. Tämän valinnan vuoksi kiertotalouden periaatteet eivät rajoitu vain yhden osaamisryhmän tai tiimin sisälle, vaan kiertotalous läpi leikkaa kaikkia toimintoja – oli kyseessä sitten opetus, tutkimus, palveluliiketoiminta tai hallinto.

Kalansaalista.

Kaupallinen sisävesikalastus – ruokaturvaa muuttuvasta ympäristöstä

Hallitusohjelman tavoitteena on nostaa kotimaisen kalan kulutusta. Valtaosa sivusaaliista ja perkuujätteestä jää Lapissa hyödyntämättä. Lapin kaupallisen kalastuksen tuottama ihmisravinnoksi hyödynnettävissä oleva kalamäärä voitaisiin ainakin kaksinkertaistaa nykyisestä käytöstä. Lapin kalavarojen kestävä käyttö tärkeä osa Lapin ruokaturvaa ja alueen ruokaturvan resilienssiä.

Authors names with additional information.

The Bioeconomy in Lapland and the importance of interregional collaboration across Europe

Lapland’s Smart Specialisation Strategy is based on region’s unique strengths, developed in collaboration with local stakeholders.

International RDI activities are essential in creating solutions that protect sustainable development and strengthen connections to working life. One of the newest networks is Vanguard Initiative, which emphasizes the importance of interregional collaboration linked to smart specialization across Europe.

Kirjoittajan tiedot ja kasvokuva.

Pysynkö tulevaisuuden kyydissä?

Tieteen ja teknologian tulisi kai palvella inhimillistä hyvinvointia. Palveleeko se, jos se alkaa ahdistaa? Työelämässä ahdistusta saattaa aiheuttaa myös pelko oman työpaikan menetyksestä. Jos tuleekin jokin ihmistä fiksumpi tekoäly, joka tekee työn halvemmin, nopeammin, tehokkaammin ja virheittä, eikä ainakaan sairastu.

Sille emme voi mitään, että tulevaisuus on jo käsillä, mutta omiin asenteisiimme ja ajatteluumme voimme toki vaikuttaa.

Kuvituskuvassa tilastografiikkaa.

Havaintoja sosiaalialan työ- ja koulutusmarkkinatilanteesta

Terveys- ja sosiaalipalvelut kuuluu työllisten osalta suurimpien joukkoon. Alueiden ja paikkakuntien veto- ja pitovoima ovat ratkaisevassa roolissa työvoiman rekrytointi- ja rekrytoitumistilanteessa.

Myös Suomessa on yleistynyt hyvinvointipalveluiden welfare mix -monituottajamalli, jossa hyvinvointipalveluja tuottavat julkinen sektori, yksityinen sektori, organisoitu järjestösektori sekä uusimpana tulokkaana kansalaisaktivismiin ja verkostomaiseen toimintaan perustuva 4. sektori.

Raskasta reppua kantava henkilö.

Mielen hyvinvointiviikko – AMK-opiskelijat edistämässä nuorten mielenterveyttä

Eri tutkimusten mukaan 20–25 prosenttia nuorista kärsii jonkinasteisesta mielenterveyshäiriöstä. Yhteiskunnallinen huoli nuorten jaksamisesta ja yhteistyötoiveet alueen kouluilta mahdollistivat moniammatillisen intervention ja Mielen hyvinvointiviikko -pilotti järjestettiin viidellä eri Rovaniemen koululla tammikuussa 2025.

AMK-opiskelijat saivat kokemusta moniammatillisesta yhteistyöstä ja pääsivät kehittämään substanssiosaamistaan syventymällä nuorten mielenterveystyön ja terveyden edistämisen näkökulmiin.

Kuvituskuvassa sydän ja sen käyrä ihmisen kämmenillä.

Sydämen asialla – uusi palvelu sydänterveyden tueksi

Tammikuussa 2025 järjestettiin Sydämen asialla -teemapäivä sepelvaltimotautia sairastaville asiakkaille yhteistyössä Sydänpiirin ja ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa.

Teemapäivän myötä nousi esiin tarve kehittää julkisen terveydenhuollon rinnalle uusia, joustavia matalan kynnyksen palveluita, jotka tukevat asiakkaita kokonaisvaltaisesti.

Kuvituskuvassa kirjoittajan kasvot.

Meidän ei kannata politisoida polarisaatiotutkimusta

Pienikin signaali yhteiskunnallisesta polarisoitumisesta on syytä ottaa vakavasti. Se ei tarkoita, että meidän tulisi välttämättä panikoida tai ylireagoida. Sen sijaan meidän tulisi pysähtyä kysymään, millä mittarilla ja missä kontekstissa polarisoitumista on havaittu. Joskus ilmiöön liittyy nimittäin vallankäyttöä; aiheen väitetään polarisoivan, vaikka todellisuudessa asiasta saattaisi vallita laaja yhteisymmärrys. Tervetuloa lukijaksi!
Column in English

Kuvituskuvassa musta ja valkoinen värikynä terät limittäin.

Tasapainota vastakohdat: polariteettiajattelun voima ja viisaus

Toimintaympäristöstä ja kohtaamistamme haasteista on tullut kompleksisia eli mutkikkaita. Mutkikkaiden haasteiden tunnusmerkki on, että niihin ei ole yhtä ainoaa oikeaa vastausta tai ratkaisua.

Johtajat ja tiimit voivat hyödyntää polariteetteja menestyäkseen epävakaassa ympäristössä ja edistääkseen kestävää kehitystä ja liiketoimintaa. Polariteettien kanssa työskennellessä suositaan ’sekä-että’ -ajattelua ’joko-tai’ -ajattelun sijaan.

Kuvituskuvassa käsi pitelee kännykkää.

Digitaalinen kuilu vai tasa-arvo? Verkkoyhteydet yhdenvertaisen ja kestävän yhteiskunnan tukena

Tässä kirjoituksessa perehdymme todellisten kehityskulkujen pohjalta syntyneeseen vastakkainasetteluun harvaan asuttujen alueiden ja kaupunkien verkkoyhteyksien toimivuuden ja kehityksen välillä.

Polarisaatiota voidaan purkaa, kun ilmiö on tunnistettu.
Parantamalla yhteyksiä ja edistämällä digitaalista tasa-arvoa voidaan luoda yhteiskunnallista resilienssiä ja varmistaa, että kaikki, riippumatta asuinpaikasta, voivat hyötyä uusista teknologisista ratkaisuista.

Kuvituskuvassa kengänkärjet asvaltilla.

Hyvinvointivaltiossa värähtelyjä eettisestä polarisaatiosta?

Käytössä olevilla resursseilla vaikuttaa olevan mahdotonta toteuttaa laajaa lainsäädännön tehtävää virkaeettisesti kestävällä tavalla ja jopa laittomuuksia joudutaan tietoisesti tekemään.

Hyvinvointivaltiossa eettisen polarisaation värähtely on viheliäinen ongelma.

Kirjoittajan perustiedot ja ihmisfiguuri seisomassa pykälämerkin päällä.

Yhdenvertaisuus polarisaation ristipaineissa

Yhteiskuntamme perustuu ajatukseen oikeudenmukaisuudesta, tasa-arvosta ja ihmisarvon kunnioittamisesta. Yhdenvertaisuus lain edessä tarkoittaa sitä, että jokaisella yksilöllä on samat oikeudet ja velvollisuudet.

Tällä hetkellä yhdenvertaisuuden toteutumisessa näyttää selkeästi olevan haasteita esimerkiksi hyvinvointialueiden vastuualueilla olevien palveluiden toteutuksessa.

Kuvituskuvassa kirjoittajan kasvot.

Hyvinvointivaltiota lyödään

On merkittävä ero, puhutaanko hyvinvointivaltiosta vai hyvinvointiyhteiskunnasta. Vahvaan hyvinvointivaltioon kuuluisi vahva sivistyseetos. Hyvinvointivaltion pelastamiseksi tarvittaisiin merkittävää sivistysloikkaa eli eetoksen muutosta kohti ihmiskeskeisempää, välittävämpää, kestävämpää yhteiskuntapolitiikkaa. Tämä edellyttää mm. talousajattelun monipuolistamista lisäämällä hyvinvointitaloudellista ajattelua.

Kuvituskuvassa mies ja nainen vaakakupeissa.

Havaintoja naisten ja miesten tutkinto-opiskelusta ja työttömyydestä

Koulutustaso ja työttömyys ovat eriytyneet varsin voimakkaasti sukupuolen mukaan sekä Lapissa että koko maassa. Koulutusmarkkinoilla miehet ovat suorittaneet naisia useammin keskiasteen tutkinnon ja naiset miehiä useammin korkea-asteen tutkinnon. Työmarkkinoilla suomalaistaustaisten naisten työttömyys on vähäisempää kuin miehillä, mutta ulkomaalaistaustaisilla miehillä vähäisempää kuin ulkomaalaistaustaisilla naisilla.

Kuvituskuvassa kolikoita kirjapinon edessä.

Opiskelijoiden työssäkäynti opintojen ohella vai opintojen tekeminen työssäkäynnin ohella?

Noin puolet ammattikorkeakouluopiskelijoista käy töissä opintojen ohella. Valtioneuvoston selvityksen mukaan opiskelijoiden työssäkäyntimahdollisuus on huomioitu hyvin ammattikorkeakouluissa. Työn ja opintojen onnistunut yhdistäminen tarkoittaa, että opiskelija ei koe tilannettaan liian kuormittavaksi eivätkä opinnot viivästy työssäkäynnin takia.

Kuvituskuvassa kirjoittajan kasvot.

Asiantuntijuus & yritteliäisyys – hyvän menestyksen kasvualusta

Yrittäjyyskasvattajana tehtäväni on tukea opiskelijoita rohkeissa kokeiluissa ja itseluottamuksen kehittämisessä. Yrittäjyys ei ole vain liiketoiminnan harjoittamista, vaan myös ajattelutapa. Yrittäjänä toimiminen ei ole pelkästään taloudellista menestystä vaan myös kykyä toimia asiantuntijana kestävästi ja yhteiskunnallisesti vastuullisesti.

Kuvituskuva.

Pirulliset ongelmat, aukkoinen tieto sekä monialaisen työn paradoksit. Kompleksisuus-ajattelu lastensuojelutyön vaativuutta selittämässä

Lastensuojelutyö on vaativaa ammatillista työtä. Työssä kohdattavat lasten, nuorten ja perheiden monimutkaiset tilanteet, työhön liittyvä aukkoinen tieto, arjen työn monet paradoksit sekä ihmiskuvallisen ymmärryksen moninaisuus luovat työhön vahvan kompleksisuuden kehyksen.

Tämä artikkeli toimii yhtenä sijaishuollon kehittämistyötä tukevana ymmärryksen välineenä.